Vinkkejä kasvatukseen

Yleisiä lannoitusvinkkejä

Hamppu on hyvin sopeutuvainen kasvi, mutta mitä paremmin kasvin tarpeet otetaan huomioon lannoitettaessa kasvia ja mitä tarkemmin mahdollisia puutostiloja tarkkaillaan (ja korjataan), sitä kiitollisemmin hamppu kasvaa ja kukkii, mikä näkyy myös sadossa.

• • • onko lannoitesuhteet tarkastettu ja ajantasaistettu? Jos ovat ok, niin sitten ei mitään.

Nyrkkisääntönä on käyttää enemmän typpeä ja vähemmän fosforia kasvuvaiheen aikana ja päinvastoin kukitusvaiheen aikana. Pyri pitämään N:P:K -suhteena kasvuvaiheessa noin 10:7:8 (tämä on tietysti sama suhde kuin 20:14:16) ja kukitusvaiheessa 4:8:8. Tarkista pH ravinteiden lisäämisen jälkeen. Jos käytät vesisäiliötä, pidä vesi liikkeessä ja vaihda vesi kahden viikon välein. Yleinen liuenneiden hiukkasten ohjearvo on: taimet = 50-150 ppm; juurtumattomat pistokkaat = 100-350 ppm; pienet kasvit = 400-800 ppm; isot kasvit = 900-1800 ppm; viimeinen kukitusviikko = vaihda pelkkään veteen. Nämä ovat vain ohjearvoja, ja monet tekijät voivat muuttaa kasvien tarvitseman määrän. Etenkin eräät orgaaniset ravinteet ovat “näkymättömiä” liuenneiden hiukkasten mittareille, joten käytä liuenneiden hiukkasten mittaustulosta vain todellisen ravinnetason arviona. Jos et ole varma uudesta lannoitteesta, noudata lannoitteen tomaatille tarkoitettuja ohjeita. Kasvata lähellä muutama tomaatti tai retiisi vertailua varten.

PH – Veden pH:n tulee ravinteiden lisäämisen jälkeen olla noin 5,9 – 6,5 (kivivillassa 5,5 – 6,1). Yleisesti ottaen hivenaineiden (raudan, sinkin, mangaanin, kuparin) imeytyminen estyy pH:n noustessa yli 7,0:n (emäksinen), kun taas pääravinteiden (typen, fosforin, kaliumin, magnesiumin) saanti voi vaikeutua happamassa mullassa tai vedessä (alle 5,0). Vesijohtovesi on usein liian emäksistä. Paljon turvetta tai muuta orgaanista ainesta sisältävällä mullalla on taipumus happamuuteen, minkä voi korjata lisäämällä dolomiittista kalkkikiveä. Mullan testaussarjojen tarkkuus vaihtelee, ja yleensä hinnalle saa vastinetta paremman mittaustarkkuuden muodossa. Veden mittauksessa voidaan käyttää akvaarioliikkeistä saatavia väriä vaihtavia, halpoja pH-testejä. Nämä ovat kuitenkin epätarkkoja. Investoi digitaaliseen, mielellään vedenkestävään pH-mittariin. Tätä ei tarvitse katua.

Kylmyys – Kylmä sää (alle 10°C) voi estää fosforin imeytymisen. Jotkin lajikkeet kuten päiväntasaajan seudun sativat eivät viihdy kylmässä ilmanalassa. Jos juuret pidetään lämpiminä, kasvi sietää normaalia alhaisempiakin lämpötiloja.

Kuumuus – Jos lamput ovat liian lähellä kasvia, kärjet saattavat käpristyä, kuivua ja näyttää palaneilta, mikä muistuttaa ravinneongelmaa. Kun pidät kättä minuutin ajan kasvien kärkien tasalla, sen ei pitäisi tuntua kuumalta. Nosta lamppuja ja/tai suuntaa tuuletin kuumalle alueelle. Huoneen lämpö tulee pitää alle 29°C – tai alle 33°C, jos käytät lisähiilidioksidia.

Kosteus – Ohuet, lakastuneet lehdet voivat johtua alhaisesta kosteudesta. Yleensä 40-80% kosteus on sopiva.

Home ja sienet – Tummat laikut lehdillä ja kukinnoissa saattavat olla hometta. Alenna kosteutta ja lisää ilmanvaihtoa, jos home tuottaa ongelmia. Poista kaikki kuolleet lehdet olivatpa ne missä tahansa. Pidä puutarha puhtaana.

Hyönteiset – Lehtien päällä olevat valkoiset laikut voivat johtua alapuolella olevista punkeista.

Suihkeet – Lehtiruokintasuihkeella voi kirkkaiden lamppujen alla olla “suurennuslasivaikutus” . Tästä voi aiheutua pieniä valkoisia, keltaisia tai palaneita täpliä, jotka voidaan sekoittaa ravinneongelmiin. Jotkin suihkeet voivat aiheuttaa myös kemiallisia reaktioita.

Riittämätön valaistus – pitkäkasvuisuus johtuu usein vääränlaisesta valaistuksesta. Älä käytä tavallisia hehkulamppuja (“kasvilamppuja”) tai halogeenejä hampun kasvattamiseen. Investoi loistelamppuihin (hyvä) tai kaasupurkausvalaisimiin (paljon parempi), jotka tuottavat intensiivistä valoa, jota hamppu tarvitsee hyvää kasvua ja tiheitä kukintoja varten. Kaikkein parasta on kasvattaa auringonvalossa.

Pistokkaat – juurtumattomien pistokkaiden kellastuvat lehdet voivat johtua liiasta valosta, tai siitä että varsi ei kosketa kunnolla juurrutusalustaa. Kytke mahdollinen hiilidioksidin tuotto pois päältä, kunnes pistokkaat ovat juurtuneet. Liika lannoittaminen saattaa kuihduttaa tai lakastuttaa pistokkaat – tavallinen vesijohtovesi riittää pistokkaille.