Vihapuhetta & trollausta – vai asiallisen kritiikin hiljentämistä?

Vihapuhetta & trollausta – vai asiallisen kritiikin hiljentämistä?

Avainsanat: , ,

Ihan aluksi haluan selventää, että minulla ei ole mitään henkilökohtaista Asta Tenhusta vastaan. Tarkoituksenani ei ole harrastaa ”halpamaista nettikiusaamista”, en ole ”trolli” enkä hyväksy vihapuhetta missään muodossa. Asta on varmasti erittäin mukava ihminen ja uskon vilpittömästi, että tulisimme hyvin toimeen myös kasvotusten. Minulla ei ole tapana arvostella henkilöitä heidän mielipiteidensä perusteella – kunnioitan kaikkia ihmisiä tasavertaisesti – mutta mielipiteitä, jotka perustuvat vääriin uskomuksiin, myytteihin, tietämättömyyteen tai suoranaisiin valheisiin en sulata sellaisenaan.

Kritiikkini kohdistuu siis pelkästään Astan esittämiin väitteisiin, faktisiin asioihin, ei häneen tai hänen tekemisiinsä henkilötasolla. Kaikki tässä ollaan vain ihmisiä, ja ihmiset toimivat pohjimmiltaan tunnetasolla. Mahdollisimman objektiivista näkökulmaa voi kukin miettiä omasta subjektiivisesta viitekehyksestään. Minä esimerkiksi pystyn myöntämään, että minulla on hieman vihertävät lasit päässä, kun puhutaan kannabiksesta. Toivoisin kuitenkin, että myös Asta pystyisi myöntämään omat tunnesidoksensa ja ehdollistumisensa mitä tulee kannabiksen demonisointiin ja asiallisen kritiikin sensuroimiseen. Itsereflektointi voi olla oiva työkalu, jos haluaa kasvaa ihmisenä.

Vihapuhe & trollaus: palkitun toimittajan tulkinta

Mielenkiintoni heräsi, kun näin Facebookissa kuvan Twitter-keskustelusta, jota Asta oli kommentoinut. Yritin löytää kyseisen kommentin omasta Twitteristäni, mutta yllätyksekseni sitä ei näkynyt.

”fb”
”twitter”

Tarkistin asian vielä Astan Twitter-sivulta: hän oli tosiaan blokannut minut. Seuraavaksi aloin selvittää mistäköhän tämä voisi johtua. Kävin läpi kaikki twiittini viimeisen vuoden ajalta ja löysin ainoastaan yhden (1) twiitin, mihin olin liittänyt myös hänet. Kyseessä oli Suomen Tullin viestintäjohtajan twiitti Asta Tenhusen kirjoittamasta uutisesta ”Analyysi: Tulli teki ennalta estävää työtä ja puhkaisi bitcoin-fanien kuplan”. Vastasin viestintäjohtaja Mika Parkkoselle ”Kukakohan siinä kuplassa elää?” ja linkitin Suomen Kuvalehden artikkelin ””Suomen suurin nettihuumekauppa” nokittelee Tullille: ”Yksi taistelu on hävitty – mutta toiminta jatkuu””, jossa esitettiin varsin vahvoja argumentteja toiminnan jatkumisesta entistä laajempana, mikä oli täysin ristiriidassa alkuperäisen tekstin esittämän narratiivin kanssa. Liitin vastaukseeni myös @SuomenTulli ja @Astatenhunen, koska he/ne liittyivät oleellisesti kyseiseen uutiseen. Kommentointi itse Astan tekstiin ei ole mahdollista, Savon Sanomien uutissivulla lukee vain ”Kommentointi on suljettu”.

”twiitti”

”jatkoa”

Millä tavoin tämä on halpamaista nettikiusaamista? Mistä lähtien vastakkaisten näkökulmien esittäminen (lähteineen) on ollut vihapuhetta & trollausta? Mitään muita perusteluja en ole Astalta kuitenkaan koskaan saanut. Hetken aikaa pohdin myös muita vaihtoehtoja; olisiko blokkaamiseni taustalla voinut olla kenties jokin muu syy? Ehkä hän ajatteli minun olevan trolli, koska en voinut esiintyä omalla kuvallani ja kokonimelläni? Vaan ei. Selvisi, että hän on blokannut myös joukon muita käyttäjiä (kuten Joni Heikkilän ja Jussi Mäkipellon yllä), jotka ovat esiintyneet omalla kuvallaan identiteettiään mitenkään peittelemättä. Ainoa meitä yhdistävä tekijä: olemme kommentoineet Astan kirjoituksia asiallisesti, joskin kriittisesti. Mitä tästä tulisi päätellä? Kritiikki = paha, oma mielipide = hyvä?

Kannabis

Omat kokemukseni kannabiksesta ovat olleet pelkästään positiivisia. Se on selvästi parantanut elämänlaatuani ja ainoa kokemani haitta on ollut sen laittomuus. Tämä on tietenkin vain minun anekdoottinen todiste, josta ei tule vetää johtopäätöksiä, etteikö kannabiksesta voisi aiheutua myös paljon ongelmia. Sitten päästään siihen, miksi en voi edes puhua kannabiksesta omalla nimellä ja kuvallani? Juuri nyt en jaksa avata tätä aihetta sen perusteellisemmin, joten tyydyn ranskalaisiin viivoihin.

Oma käyttö:

– Tutustuin kannabikseen vasta 25-vuotiaana, käytän sitä pelkästään höyrystämällä (vaporisoimalla), en polta
– Kannabis paransi vakavan masennukseni, minkä ansiosta pääsin takaisin osaksi yhteiskuntaa (työelämään)
– Ennen kannabiksen kokeilua, olin käyttänyt erilaisia mielialalääkkeitä n. 5 vuotta tuloksetta
– Minulla ei ole koskaan ollut mitään päihdeongelmaa tai -riippuvuutta (peliriippuvuutta kylläkin)
– En käytä kannabista pään sekoittamiseen, vaan tarpeen tullen parantamaan ruokahalua, unensaantia ja -laatua, ADHD-oireita jne.
– Olen luopunut kaikista (synteettisistä) lääkkeistäni, paitsi ADHD-lääkityksestäni (jota ei voi korvata kannabiksella Suomessa)
– ADHD-lääkkeiden sivuvaikutukset ovat kannabiksen positiiviset vaikutukset kielteisinä: ruokahaluttomuutta, unettomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä, hikoilua jne.
– Saatan satunnaisesti käyttää kannabista myös viihdetarkoituksessa eli rentoutumiseen ja (työ)stressinlievitykseen

Stigma:

– Menettäisin työni, jos puhuisin kannabiksen käytöstäni täysin avoimesti ja
– Monet minulle tärkeät ihmiset saattaisivat katkaista välit kanssani (ymmärryksen puutteesta)
– Kannabiksen laittomuus perustuu puhtaasti mielikuviin, stigmaan, ei lääketieteeseen
– Mitä nopeammin stigmasta päästään eroon, sitä nopeammin ongelmiin löydetään oikeasti toimivia ratkaisuja
Astan kirjoitukset ovat omiaan lisäämään tätä hyvin haitallista stigmaa valtaväestössä
– Kannabis on jo dekriminalisoitu ja jopa laillistettu useissa maissa erinomaisin tuloksin
– Trendi on selvä, koska kaikki tutkimustieto tukee tätä lähestymistapaa

Kysymyksiä:

– Mitä jos sinä (Asta) menettäisit työsi nautittuasi viikonloppuna/työajan ulkopuolella hieman olutta/viiniä?
– Onko sitten kohtuullista, että kannabiksen satunnaiskäyttäjiä kohdellaan kuin rikollisia tai narkkareita?
– Miksi lääkekannabiksen saaminen Suomessa on tehty äärimmäisen vaikeaksi, kun taas synteettisiä stimulantteja, jotka niin ikään luokitellaan huumausaineiksi, saa yhdellä lääkärikäynnillä?

Pyrin jatkuvasti yhä avoimempaan kommunikaatioon, mikä saattaa tulevaisuudessa tarkoittaa niin työpaikan kuin sosiaalisten piirienkin muutosta. Muutosta, jota minä en haluaisi, mutta en myöskään halua enää olla osa sitä ongelmaa, joka ajaa ihmisiä erilleen. Paremman yhteiskunnan eteen joidenkin on oltava valmiita tekemään uhrauksia.

Joitain vanhempia pohdintojani:

KANNABIS: Pelkoa ja inhoa Suomen medioissa #1.1
Kommentti: Huumepolitiikka vaatii muutoksen

Tilaa uudistunut Lohari-uutiskirje!

Tilaa uudistunut Lohari-uutiskirje!

Saat kerran kuussa sähköpostia suoraan Loharilta, joissa kilpailuja, arvontoja sekä mielenkiintoista kannabis-asiaa!

Uutiskirjeen tilaus onnistui!

Tietoa kirjoittajasta

Omat Lohari-pisteet

Kirjaudu sisään nähdäksesi pistesaldosi.

Viikon kysymys

Ketkä valehtelevat Suomessa kannabiksesta eniten?




Kysymys voimassa loppuviikon, tulokset nähtävillä ensi viikon ajan.

Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneita

Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Saat kerran kuussa sähköpostia suoraan Loharilta, joissa kilpailuja, arvontoja sekä mielenkiintoista kannabis-asiaa!

Onneksi olkoon, uutiskirje on tilattu!