Lääkekannabiksen ja nuorten kannabiksen saatavuuden välillä ei olekaan yhteyttä
Yksi suomalaisten yleisimmistä huolista koskien kannabiksen laillistamista on: kannustaako kannabiksen lääke- tai viihdekäytön hyväksyminen nuorisoa käyttämään kannabista?
Yhdysvalloissa lääkekannabiksen suhteen asiasta on saatavilla tutkimustietoa.
Marraskuun presidentinvaalien yhteydessä amerikkalaiset tulevat ilmaisemaan kantansa jälleen myös kannabikseen. Ainakin puolen tusinan osavaltion kannabispolitiikkaan on odotettavissa lievennyksiä, sillä osassa osavaltioissa lääke- ja jopa viihdekäytön sallimista ajavat ovat enemmistössä.
Laillistamista odotetaan osalta vaaliehdokkaista tulevissa vaaleissa, jossa tutkimustulokset nuorten käytön laskun tai nousun suhteen olisivat tehokas ase väittelyissä. Sen takia International Journal of Drug Policyn julkaisema tutkimus onkin varteenotettava. Siinä tutkijat Kolumbian yliopistosta kumosivat erään vuonna 2015 julkaistun raportin, jonka mukaan lääkekannabiksen laillistaminen voisi lisätä alaikäisten kannabiksenkäyttöä. Samoja tietoja käyttäen, Kolumbian tutkimusryhmä ei löytänyt viitteitä lisääntyneeseen käyttöön nuorten osalta.
Joten mistä on kyse? Onko tässä perinteinen “sana sanaa vastaan” -tilanne vai sisältyykö tähän jotain muuta? Tutkimusta ja tuloksia tarkempaan katsottaessa paljastuu seuraavaa.
Harhaluulo seuraus virheellisestä vertailusta
Lisa Stolzenberg Floridan kansainvälisestä yliopistosta teetti viime vuonna tutkimuksen, jonka tuli osoittaa että lääkekannabiksen laillistaminen lisäisi nuorten viihdekäyttöä. Tutkimus sai kannatusta eritoten kieltolakia ajavilta kansalaisjärjestöiltä kuten Project SAM, joka viittasi Stolzenbergin tutkimusryhmän johtopäätöksiin verkkosivuillaan.
Hämmentyneenä ristiriidasta Kolumbian yliopiston tutkimusryhmä, johtajanaan Melanie Wall Mailman School of Public Health -koulusta, uudelleenanalysoi Stolzenbergin tutkimusdatan ja yritti toistaa tulokset. Tulokset olivat ristiriidassa Stolzenbergin analyysin kanssa.
Wallin mukaan Stolzenbergin johtopäätökset olivat “seuraus virheellisestä vertailusta, ja täten tutkimusdata ei tue Stolzenbergin johtaman tutkimusryhmän johtopäätöksiä”.
Vuoden 2015 tutkimuksessa Stolzenberg vertasi nuorten käyttöä lääkekannabiksen laillistaneissa osavaltioissa niihin osavavaltioihin, jotka eivät ole vielä laillistaneet lääkekannabista. Tutkimuksessa jäi mainitsematta, että lääkekannabiksen käytön sallineissa osavaltioissa nuorten kannabiksenkäyttö oli yleisempää jo ennen lääkekannabislain voimaantuloa. Toisin sanoen, nuorten kannabiksenkäyttö oli Michiganissa yleisempää jo ennen laillistamista kuin esimerkiksi Iowassa. Vertaamalla nuorten käytön yleisyyttä Michiganissa lääkekannabiksen sallimisen jälkeen toiseen osavaltioon, jossa lääkekannabis säilyi kiellettynä, Stolzenberg veti johtopäätöksen että lääkekannabis “lisäsi” nuorten käyttöä.
Wallin johtama tutkimusryhmä kutsui Stolzenbergin analyysia “puolueelliseksi vertailuksi”. Wallin tutkimusryhmän mukaan oikein toteutettu analyysi vertaisi nuorten kannabiksenkäyttöä saman osavaltion sisällä ennen lääkekannabiksen laillistamista ja lääkekannabiksen laillistamisen jälkeen.
Stolzenberg ei tehnyt tätä vertailua.
Kolumbian yliopiston tutkimusryhmän mukaan “ei ole todisteita merkittävästä erosta nuorten kannabiksen käytössä” sen jälkeen kun osavaltio on sallinut lääkekannabiksen. Vuosien 2002 ja 2011 välillä – sama aikajakso johon Stolzenbergin tutkimus paneutui – osassa osavaltioista alaikäisten kannabiksen käyttö kasvoi, osassa väheni, ja osassa käyttö pysyi samana. Montanassa alaikäisten kannabiksen käyttö väheni 2,5%. Kaiken kaikkiaan alaikäisten käyttö väheni 0,1% niissä kahdeksassa osavaltiossa, jotka laillistivat lääkekannabiksen vuosien 2002 ja 2011 välillä.
Eli tutkimustulosten mukaan väite siitä, että alaikäisten kannabiksenkäyttö lisääntyisi lääkekannabiksen sallimisen johdosta ei pidä paikkaansa.
Käännetty vapaasti 13.3.2016 julkaistusta artikkelista yhteisön voimin:
https://www.leafly.com/news/headlines/how-scientists-debunked-a-study-about-medical-marijuana-laws-and
