cbd on turvallista

Maailman terveysjärjestön mukaan CBD on turvallista

A-studio näytti ensin dokumentin Sveitsissä syntyneistä kevytkannabismarkkinoista, joiden tarjoamissa tuotteissa sveitsiläiset päihdeasiantuntijatkin näkivät positiivisia piirteitä. Jostain syystä suomalaiset keskustelijat suhtautuivat äärimmäisen skeptisesti sekä näihin näkemyksiin että kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Esimerkiksi Kaarlo Simojoki väitti, että ”kevytkannabiksen” eli CBD:n haitoista ei vielä tiedetä. Tämä on harhaanjohtava väite. CBD:tä on tutkittu ja Maailman terveysjärjestö WHO on sen turvalliseksi todennut

On hämmentävää, että A-studio oli kutsunut keskustelijoiksi ihmisiä, jotka eivät tuntuneet olevan ollenkaan ajan tasalla keskusteltavasta asiasta. Simojoki muun muassa peräänkuulutti jonkinasteisen varmuuden hankkimista siitä, ettei CBD:stä tule kovin helposti haittoja. Totta kai lisätutkimus ja käyttökokemusten kerääminen tuovat aina lisäinformaatiota, mutta miksi ihmeessä Simojoki käyttäytyy kuin Maailmanterveysjärjestö ei olisi tutkinut asiaa? Eikö hän ole lukenut raporttia? Vai ajaako hänen omat ennakkoluulonsa hänet sivuuttamaan Maailman terveysjärjestön tarjoaman objektiivisen tutkimuksen asiasta? Tutkimuksen, jonka mukaan CBD:llä ei ole havaittu väärinkäytön mahdollisuuksia tai riippuvuutta aiheuttavaa potentiaalia. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että tähän mennessä ei ole saatu todisteita siitä, että puhtaan CBD:n käytöstä aiheutuisi minkäänlaisia kansanterveydellisiä ongelmia. (2)

Hyöty ylittää haitat

Suomessa lääkekannabista – jonka THC-pitoisuudet siis ovat huomattavasti korkeammat kuin kevytkannabiksessa – määrätään hoitona hyvin harvoin. Erikoislääkäri Simojoki muistutti, että kaikessa hoidossa on aina kyse siitä, ylittääkö sen hyöty sen haitat. Tämän valossa on todella outoa, että useampi ihminen ei saa hoitaa vaivojaan lääkekannabiksen avulla.

Simojoki ilmaisi haastattelussa huolensa siitä, että tutkimuksissa CBD:n on todettu vahvistavan monien muiden lääkkeiden vaikutuksia, jotka pitoisuuksien kasvaessa voivat olla vaarallisia. On kuitenkin vaikea ymmärtää miksi tämä olisi syy siihen, ettei CBD:tä tai lääkekannabista saisi käyttää, kun on kerran yleisempää käyttää kipulääkkeinä opioidipohjaisia lääkevalmisteita. Ja opioidipohjaisilla lääkkeillä yhteiskäytössä muiden lääkkeiden kanssa on moninkertainen määrä haittavaikutuksia CBD:hen ja lääkekannabikseen verrattuna. Panacodilla on 72 yhteisvaikutusta muiden lääkkeiden kanssa. Silti sitä säännönmukaisesti määrätään keskivahvaan ja kovaan kipuun ibuprofeenin ja parasetamolin kokeilun jälkeen.

Sen lisäksi, että kaikissa opioideissa on hyvin paljon haittavaikutuksia, niiden teho kivun pitkäaikaishoidossa on heikko, koska toleranssi kasvaa niin paljon. Uusien tutkimusten mukaan opioidit voivat jopa lisätä kroonisiä kipuja niiden käyttäjillä. (3) Silti niitä käytetään koska parempaakaan ei muka ole. Samaan aikaan lääkekannabikselta vaaditaan paljon kovempia näyttöjä tehosta kuin miltään muilta lääkkeiltä. Miksi ihmeessä? Kyseessä kuitenkin on kasvi, jota on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin jo 2700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, kuten A-studion toimittajakin totesi. Eikä kenenkään tiedetä koskaan kuolleen suoraan kannabiksen väärinkäyttöön – toisin kuin lukuisiin laillisten lääkkeiden yliannostukseen. (4)

Eikö siis ole järjen vastaista antaa kipupotilaille vasta viimeisenä vaihtoehtona lääkekannabista – vasta sen jälkeen, jos lukuisia haittavaikutuksia omaavat opioidipohjaiset lääkkeet eivät tehoa tai ovat liian haitallisia? Varsinkin kun lääkekannabiksen haitat ovat verrattain vähäisiä ja osittain ehkäistävissä nimenomaan riittävällä CBD-pitoisuudella, CBD-öljyllä tai jopa CBD-A -tinktuuralla.

Koska perinteisempi THC-dominantti lääkekannabis on ollut Euroopassa ja Suomessa pitkään kiellettyä, ja nykyäänkin heikosti saatavilla, on laillisilla ”kevytkannabis” eli CBD -tuotteilla pyritty tarjoamaan lääkinnällistä vaikutusta ilman huumestatusta. Samalla on pystytty välttämään päihdyttävän vaikutuksen aiheuttamaa stigmaa ja THC:n haittoja.

Kannussaari ihmetteli sitä, että CBD:n markkinoinnissa kehutaan vaikutuksilla, joihin ei päihdekeskustelussa ole aiemmin törmätty. Mutta eihän siinä ole mitään ihmeellistä. Se johtuu siitä, että CBD ei ole päihde. Kuten dokumentissakin todettiin, CBD:llä ei vielä ole kansainvälistä luokitusta, koska prosessi on kesken. Mutta ottaen huomioon edellä mainitun WHO:n raportin, on erittäin epätodennäköistä, että sitä virallisestikaan päihteeksi luokiteltaisiin.

Asiallista keskustelua ilman pelkoa leimaantumisesta

On todettu, että jos lääkekannabiksen käyttö yleistyy ja korvaa haitallisimpia aineita, on se kansantalouden ja kansanterveyden kannalta nykytilaan verrattuna merkittävä parannus. (5, 6, 7)

Ja silti – toisin kuin opioidilääkkeiden kohdalla – suomalainen lääkärikunta haluaa lääkekannabiksen kohdalla edelleen korostaa lääkehaittoja ja esiintyä omiin järkeviin valintoihin kykenemättömien kansalaisten suojelijana. Ne lääkärit, jotka esittävät lääketeollisuuden lobbauksesta eriäviä mielipiteitä, ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Kuten Simojokikin haastattelussa totesi, Suomessa pelätään kannabiksen väärinkäyttöä niin paljon, että keskustelu sen ympärillä on ollut turhan ohutta ja polarisoitunutta – ja sen takia lääkekannabista edelleenkin määrätään Suomessa niin vähän.

Pelon saa parhaiten poistettua tiedon valolla. Kuten monesti todetaan, keppikin näyttää pimeässä helposti käärmeeltä. Olemme siis täysin samaa mieltä Kannussaaren ja Simojoen kanssa siitä, että asiasta tarvitaan lisää tutkimusta ja keskustelua, jossa erilaiset näkökulmat on otettu mahdollisimman laajasti huomioon. Siksi myös kirjoitamme tämän kirjoituksen. Olemme luomassa hampun tutkimuskeskusta ja haluamme osallistua keskusteluun. Vasta kun hyödyt arvioidaan rehellisesti suhteessa haittoihin voimme tehdä terveellisiä päätöksiä. Eikä tätä rehellistä arviota pidä turmella omiin ennakkoluuloihin perustuvalla pelolla eikä myöskään kannabinoidien mahdollisilta haitoilta silmänsä ummistamalla. Viisas lääke- ja päihdepolitiikka pohjautuu avoimeen ja rehelliseen vaikutuksista kertomiseen – ei pelkoon eikä totuuden kaunisteluun.

Virheellisen tiedon Suomen lainsäädännöstä antoi toimittaja Andersson väittäessään Suomessa olevan nollatoleranssi THC:n suhteen: ”THC:tä ei saa Suomessa olla yhtään tai muuten on rikollisten tiellä”. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa, kuten monessa muussakin EU-maassa, saa viljellä öljy- ja kuituhamppua, jonka THC-pitoisuus ei ylitä 0,2 %. Jos Anderssonin väite pitäisi paikkaansa, kaikki Suomen hampunviljelijät olisivat rikollisten tiellä. Emmekä me sillä tiellä ole. Me olemme kestävän hyvinvointikulttuurin edistämisen tiellä.