Kipupolin kirous ennen käyntiä


Tässä pähkinänkuoressa ne kivut, joiden takia menen KYS:n kipupolille. Taas.

Minulla on vaikea-asteinen fibromyalgia (sen takia olen ollut silloisessa Heinolan reumasairaalassa 2×2 viikkoa tutkimus/kuntoutusjaksoilla, oireita on niin paljon ettei sovi tähän juttuun). Kipuihini ei käypää lääkitystä – tarjottu ‘tavalliset’ epilepsialääkkeet, Triptyl yms.

Lapsuudessani 2-vuotiaana ryömin vanhemman sisareni kanssa ns. vintille -ehdottomasti kielletty- missä oli mm. kauppiaana toimineen ukkini kaupasta lasitiskejä, joihin kaaduin sillä seurauksella että isot lasinpalaset tunkeutuivat vatsaani ja suolet kirjaimellisesti tulivat ulos vatsaontelosta. Matkaa sairaalaan yli 20 km, vuosi 1953. Selvisin siitä oltuani kriittisessä tilassa mutta kipulääkärin mukaan lapsilla kehittyy siinä iässä kipujärjestelmän säätely, joten se häiriintyi minulla loppuiäksi.

Synnynnäinen -ei perinnöllinen- Raynaudin syndrooma (pintaverenkierron häiriö) kovine kipuineen laaja-alaisesti laukesi n. 15-vuotiaana lapsuudenkodin traumaattisesta kokemuksesta (siis PTSD). Käsistä ja jaloista pintaverenkierto heikkeni olennaisesti. Esim. ylioppilaskirjoituksissa pitkässä englannin kokeessa jännityksestä jalkojeni verenkierto heikkeni niin, että luokanvalvojani toi luonnonhistorian luokasta minulle pirtua veteen sekoitettuna ja kolme sokeripalaa jotta saan “coctailin” juotua. Tosi on.

Sen jälkeen 19- ja 20-vuotiaana minulle tehtiin tämän verenkiertosairauden takia ns. lämpöleikkaukset (sympatectomiat) alaraajoihin. Nykyään niitä ei tehdä. Tänä päivänä niistä kipuja syntyneiden hermovaurioiden takia. Ja kropassa veri kiertää yläruumiissa liian vilkkaasti ja alaruumiissa liian hitaasti.

Diabetes aiheuttaa neuropaattisia kipuja, mikä diabeetikoille liiankin tuttu asia. Kunhan saisin pitää jalkani, vaikka niitä särkee jatkuvasti niin pirusti, kun lisäksi se verenkiertosairaus. Välillä mentävä vaikka yöllä päivystykseen kipupiikille kun ei muuten jaksa.

Sitten: (onko osa lukijoista jo nukahtanut) ei se mitään, selkäydinkanavan ahtauma (välilevyn pullistuma ja iskias). Olisi leikattu mutta kun mulla tää krooninen kipujärjestelmän säätelyhäiriö ja CRPS joka voi levitä! Todennäköisesti tilanne vain pahenisi. No, ruokailen selällään silloin kun ei kärsi liikkua…

Ja lisää: terveyskeskuksessa väärin hoidetusta rannemurtumasta. Pari viikkoa kipsattiin kaksikin kertaa/vrk eikä aina otettu edes röntgenkuvia, joten ranne luutui väärin ja sitä yritettiin reponoida. Toisin sanoen kirurgi veti rannetta toiseen suuntaan ja roteva lääkintävahtimestari toiseen suuntaan, sai kuulemma huutaa kun puudutus ei auttanut kipuun. Reponointi ei auttanut myöskään. Seuraavana aamuna jouduin tulemaan itkien ja ääneen valittaen ensiapuun ja siellä todettukin, että päivystysleikkaus tarpeen välittömästi. No, viivettä oli niin paljon että ranteeseen ehti kehittyä CRPS-hermovaurio, joka anestesia- ja kivunhoidon professorin lausunnon mukaan selkeä hoitovirhe. Useiden valitusten ja lausuntojen jälkeen Potilasvakuutuskeskus kielsi juristinsa toimesta minua lähettämästä yhtään paperia heille. Aion jaksaa vielä laittaa asian EIT:een (Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen)…

Jännetupintulehduksia ja bursiitteja (nivelen limapussin tulehdus) koko ajan lonkissa, kyynärnivelissä (tennis -ja golfaajan rasitusvammoja vaikka en pelaa kumpaakaan, heh) ja olkapäissä sekä akillesjänteessä. Koska eivät kestäisi minkäänlaista rasitusta.

Kipupolille haluan ottaa poikani mukaani vastaanotolle ja hän haluaakin tulla, kiitos hänelle siitä. Kirjoitan kipupolilla käyntini jälkeen tähän blogiin siitä, oliko taas turha käynti “kun ei ole mitään uutta tarjolla” eikä kipulääkitykseni ole riittävä. Siitä lääkityksestä on nyt tarpeetonta kirjoittaa, ei sitä jaksa enää tämän päälle lukea. Mutta kipupotilaat tiedätte mitä lääketarjottimellani on. Niistä sitten polikäynnin jälkeen.

Kannabis lääkkeelliseen käyttöön – se on vielä iso ja kiinnostava kysymysmerkki vastaanotolla! Otanko esille ja vaarannanko nykyisen lääkitykseni? Vastauksen voitte lukea kipupolilla käynnin jälkeen. Aika vastaanotolle on 28.11. eli siis tässä kuussa. Mahdollisimman kivutonta ja mielekästä aikaa, rakkaat kipuystävät. 💚


19 thoughts on “Kipupolin kirous ennen käyntiä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *