Kannabis kasvihuoneisiin
Kannabiksen ympärillä tapahtuu. Päihdekasvina paheksuttu hamppu valtaa suurin toivein alaa lääketeollisuudessa.
Vuoden alussa Tanskan hallitus salli kannabiksen viljelyn lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tuotanto on luvanvaraista ja viranomaisten valvomaa.
Muista EU-maista vastaavan kasvatuksen ovat aiemmin sallineet Itävalta, Tšekki ja Saksa. Alankomaissa valtio tuottaa kasvia itse lääkeyritysten ja apteekkien tarpeisiin.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen liittäisi lääkekannabista viljelevien maiden joukkoon Suomen. Hän on lobannut asian puolesta muun muassa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
”Olen meuhkannut, että Suomi liittyisi niiden maiden joukkoon, joissa lääkekannabiksen kasvatus olisi mahdollista.”
Jalkanen haluaisi, että hyödyntäisimme kasvihuoneviljelyn osaamistamme nopeasti kasvavalla alalla.
”Kurkun ja tomaatin viljelyä on meillä kolme–nelinkertaisesti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa suhteessa väkilukuun. Samaa tietoa hyödynnettäisiin lääkekannabiksen viljelyssä”, Jalkanen sanoo.
Jo kymmenissä valtioissa, pääosin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, kannabistuotteita voi ostaa lääkinnälliseen käyttöön.
Niitä määrätään esimerkiksi helpottamaan epilepsiaa, kovia kipuja sekä syöpähoitojen aiheuttamaa pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta.
Monissa maissa potilaita hoidetaan ensin perinteisillä lääkkeillä. Jos ne eivät auta, vaivoihin voidaan määrätä kannabista. Kyseiset hoidot ovat tiukasti lääkärin reseptin takana.
”Moni, joka on käyttänyt kannabista lääkkeeksi erilaisiin vaivoihin, sanoo saavansa siitä helpotusta. Se on aika vahva viesti, mutta tutkimuksellisesti kysymys on aika uusi”, kertoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Maailmanvalloituksella on merkittävä haaste: kyse on tutkimuksellisesti uudesta asiasta, joten näytöt kannabiksen lääketehosta vaihtelevat.
Innokkaimmat hamppuaktivistit puhuvat kasvista ihmelääkkeenä, jota kasvatetaan tai hankitaan lääkekäyttöön laittomasti.
Lääketieteen tutkijat etenevät asiassa varovaisemmin. Ennen kuin tuore lääketuote pääsee markkinoille, sen tehokkuus ja mahdolliset sivuvaikutukset pitää kartoittaa kolmivaiheisissa kokeissa. Ne vievät vuosia.
Kansallisia tutkimusohjelmia on ainakin Kanadassa, Tšekissä ja Israelissa, Hakkarainen kertoo.
”Tietoa ei ole riittävästi vielä, mutta sellaisia tuloksia on jo raportoitu, että kannabiksesta voi olla hyötyä joissain tapauksissa”, hän toteaa.
Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on myöntänyt myyntiluvan vasta yhdelle kannabispohjaiselle lääkkeelle. Sativex-sumute helpottaa MS-taudin aiheuttamaa lihasjäykkyyttä ja kipuja. Käyttö vaatii reseptin, ja lääke maksaa satoja euroja.
Ylitarkastaja Katja Pihlainen Fimeasta korostaa, että tällöin lievennetään nimenomaan oireita. Hänen mukaansa kyseessä on tuote, joka ei paranna yhtään mistään.
Pihlainen alleviivaa, että myyntilupia myönnetään vasta, kun lääketuotteen teho ja turvallisuus on kartoitettu. Kattavan tutkimuspaketin toimittaa myyntiluvan hakija.
”On ollut varmasti historiallista taakkaa, minkä vuoksi tutkimuksia ei ole ollut kuin vasta viime aikoina”, hän myöntää.
Pihlainen kuitenkin suhtautuu skeptisesti aiheen ympärillä olevan intoon. Hänen mukaansa toiveet ja intohimot ylittävät todellisuuden.
”Minkä takia edes puhumme kannabiksen laajemmasta viljelystä lääkinnälliseen käyttöön ennen kuin meillä on olemassa luvallisia valmisteita, joihin sitä käytettäisiin? Tässä mennään ehkä vähän väärinpäin.”
Tehon ohella lääkekannabiksen maailmanvalloituksella on edessään toinen iso ongelma: maine.
Kannabis eli marihuana on maailman yleisin huumausaine. Jyrki Jalkasen mukaan se estää kasvin lääkekäytöstä keskustelemisen.
”Ihmiset pelkäävät leimautuvansa johonkin muuhun”, hän toteaa.
Kaikki hamppu ei kuitenkaan päihdytä. Kannabiksessa on satoja kemiallisia ainesosia, joista keskeisimmät ovat tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD).
THC vastaa kannabiksen päihdyttävästä vaikutuksesta. Päihdekannabista tuotetaan tarkoitusta varten jalostetusta hamppulajikkeista, joilla on korkea THC-pitoisuus.
Suomenkin pelloilla öljy- ja kuitukasvina viljeltävä Finola-hamppu ei sisällä ollenkaan tai vaikutukseltaan olennaisia määriä THC:tä.
Sen sijaan se sisältää runsaasti CBD:tä, jolla ei ole huumaavaa vaikutusta. CBD-pohjaisia hamppuöljyjä myydään jo Suomessakin vapaasti hyvinvointituotteena luontaistuotekaupoissa.
Viime marraskuussa maailman terveysjärjestö WHO arvioi raportissaan alustavasti, että CBD:tä voisi käyttää 17:n eri taudin hoidossa. Moni tiedoista oli tosin vasta eläinkokeiden varassa.
Lääkekannabiksen mainetta ei myöskään helpota, että monet nykyisistä kannabispohjaisista lääkkeistä, myös Sativex, hyödyntävät paitsi CBD:tä myös THC:tä.
”Lääkkeen tehossa on tällöin kyseessä eri komponenttien yhteisvaikutuksesta ja niiden välisen suhteen optimoinnista”, Pekka Hakkarainen kertoo.
Sen vuoksi viljelyä valvotaan monissa maissa, jotka sallivat kannabiksen lääkekäytön mutta eivät sen viihdekäyttöä.
Käsitys kannabiksen maineesta ja tehosta vaihtelee, mutta bisnesmaailman logiikka ei odota hyväksyntää. Sijoittajat ovat olleet jo vuosia kiinnostuneita lääkekannabisyrityksistä.
”Suomestakin investoidaan kanadalaisiin firmoihin”, THL:n Hakkarainen kertoo.
Arviot lääkekannabismarkkinoiden arvosta heittelevät suuresti. Niissä toistuvat kuitenkin yhteinen kokoluokka ja kasvutahti: alan maailmanmarkkina-arvo voi olla kymmeniä miljardeja dollareita jo vuoteen 2025 mennessä.
Kun Jalkanen puhuu lääkekannabiksen viljelyn puolesta, puheissa korostuvat ennen kaikkea taloudelliset mahdollisuudet.
Jalkasen mukaan Tanskassa puhutaan siitä, että maan tuotanto kattaisi kaikkien Pohjoismaiden lääkekannabistarpeet käytölle. Hän haluaa Suomen reagoivan ennen kuin näin tapahtuu.
”Sinä päivänä, kun eduskunta tekee toiminnasta laillista, Kauppapuutarhaliitto aloittaa viljelijöiden koulutuksen
