Lääkekannabis on lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettyä, hamppukasvista saatavaa ainetta. Hamppukasveja on olemassa useita eri lajikkeita, osa niistä on kuitukasveja, joista tehdään muunmuassa kankaita ja köysiä. Hamppukasveista kolme lajia eli Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis sukuihin kuuluvat kasvit sisältävät eniten kannabinoideja. Kannabiksen hoitava vaikutus perustuukin siinä oleviin kannabinoideihin, joita on löydetty kasvista ainakin 85 kappaletta, sekä terpeeneihin, joita on löydetty kasvista yli 200 kappaletta. Suullinen perimätieto yhdistää kasveihin eri ominaisuuksia. Esimerkiksi indican uskotaan rentouttavan ja rauhoittavan ja sativan piristävän.
Kannabiksen käyttö päihtymistarkoituksessa on Suomen rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi. Jos lääkekannabista otetaan esimerkiksi sumutteena suuhun, kannabinoidien määrä veressä pysyy matalana ja niitä on veressä kauemmin. Siksi lääkekannabis vaikuttaa tasaisesti eikä päihdytä. Kun kannabista poltetaan, kannabinoidien pitoisuus nousee nopeasti ja korkeammalle. Sen vuoksi vaikutuskin on voimakkaampi. Se on lääkekannabiksen ja päihteenä käytettävän poltettavan kannabiksen tärkein ero. Lääkekannabiksen käyttö päihteenä on epätodennäköistä, koska lääkekannabiksen päihdyttävät vaikutukset ovat harvinaisia. Kannabis lisättiin Suomen lääkeainelistaan 1. lokakuuta 2008.
Hampun kasvattaminen huumausainekäyttöön, samoin kuin kannabiksen hallussapito, maahantuonti, myynti, levitys ja käyttö on kiellettyä rikoslain 50. luvun 1. §:n mukaan. Huumausaineen käyttörikokseen syyllistyy se, joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Hampun viljely on kuitenkin rangaistavaa vain, jos tarkoituksena on ollut aineen käyttö huumausaineena. Lähde: http://ahj-law.fi/index.php?page=huumausainerikokset
Apua monenlaisiin sairauksiin ja oireisiin
Kannabiksen kipua lievittävät vaikutukset on tunnettu jo tuhansia vuosia. Kannabinoidien ja kivun moderni tieteellinen tutkiminen alkoi 1971 Russel Noyes Jr:n tutkimuksesta, jossa huomattiin että useat eri tyyppiset kiputilat ovat hoidettavissa kannabiksen avulla. Alankomaat hyväksyi kannabiksen käytön reseptilääkkeenä ensimmäisenä maailmassa syyskuussa 2003 syöpäkivun, HIV:n ja MS-taudin jäykkyyden hoitoon. Nykyään varsinkin Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat, Kanada, Israel ja Australia tekevät lääkekannabistutkimusta. Yhdysvalloissa lääkekannabis on sallittu 22 osavaltiossa.
Kannabista on tutkittu myös korvaushoitomuotona alkoholismiin ja huumeriippuvuuteen. Kannabiksen eduiksi katsottiin käytöstä aiheutuvat vähäisemmät sivuvaikutukset, oireiden parempi hallittavuus ja pienempi vieroitusoirepotentiaali. Vaikka aihe onkin kiistanalainen, joukko lääkäreitä on sitä mieltä, että kannabis voi auttaa masennuksen, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ahdistuksen ja vastaavien sairauksien tai tunnetilojen hoidossa. Kannabiksen vaikuttavien ainesosien vaikutuksia on tutkittu myös skitsofrenian hoidossa.
Mielenterveysongelmissa kannabiksen käytön riskit voivat kuitenkin olla suuria kertoo ylilääkäri Timo Seppälä THL:stä. Seppälän mukaan itse viljelty kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan vakioiduista lääkekannabisvalmisteista. Siksi se ei sovellu itsehoitolääkkeeksi missään olosuhteissa.Lähde: http://www.iltalehti.fi/terveys/2014101418743850_tr.shtml
Eräässä tutkimuksessa kannabiksen vaikuttavan aineen tetrahydrokannabinolin todettiin vähentävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin sekä hidastavan taudin etenemistä tehokkaammin kuin perinteiset lääkkeet. ADHD-oireisiin lääkekannabis saattaa olla varteenotettava vaihtoehto. Glaukooman eli silmänpainetaudin hoidosta on julkaistu tapausselostuksia, joissa kannabis on laskenut silmänsisäistä painetta, kun muut hoitotoimenpiteet ovat olleet tehottomia.
Espanjalaiset tutkijat totesivat Nature medicine -nimisessä lehdessä, että tetrahydrokannabinoli toimisi keuhko- ja aivosyöpälääkkeenä. Useissa tutkimuksissa on saatu näyttöä kannabinoidien syöpäsoluja tuhoavasta vaikutuksesta ja mahdollisesti normaaleja soluja tervehdyttävästä vaikutuksesta. Kannabidiolin on havaittu laboratorio- ja eläinkokeissa sammuttavan monien syöpälajien etenemisestä vastuussa olevan ID1-geenin.
Lääkekannabis Suomessa
Suomessa on käytössä viisi lääkekannabisvalmistetta. Sativex-kannabislääkevalmiste sai myyntiluvan Suomessa vuonna 2012. Tämä tarkoittaa ettei Sativexille tarvita erityislupaa vaan neurologian erikoislääkärin tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin kirjoittama resepti riittää.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvalla voi saada valmisteita, jotka sisältävät kuivattua kannabiskasvin kukintoa. Lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan.
Erityisluvan ehdoissa ei rajoiteta aiheita, johon kannabista voi määrätä. Erillaiset reumasairaudet, polyneuropatia, migreeni, nivelkivut, eri syöpiin liityvät kivut sekä monet muut diagnoosit ovat olleet aihe hyväksyttyyn erityislupaan. Lähtökohtana on potilaan hoitovasteen parantaminen.
Erityisluvan edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:
– Potilaalla on toteutettu perinteisiä hoitokeinoja, joista ei ole ollut riittävää vastetta. Kun potilasta on yritetty hoitaa erityyppisten kipulääkeiden, rentoutushoitojen, mahdollisen ENMG-sähkö hoitojen jne. avulla eivätkä ne ole tehonneet voidaan siirtyä kannabislääkitykseen. Viimekädessä ratkaisun tästä tekee hoitava lääkäri. Fimean rooli on valvoa yleisen käytännön noudattamista potilaskohtaisen tarpeen mukaan.
– Hoitava lääkäri allekirjoittaessaan hakemuksen luettelee viimeisimmät hoitomuodot ja toteaa niiden vasteen olleen heikko.
– Uusinta reseptiin ja erityislupahakemukseen voi hoitava lääkäri todeta hoidon toimineen toiveiden mukaisesti ja näin suosittaa lääkityksen jatkamista
