Alalajit

Cannabis-suvun alalajit

Cannabis-suvun alalajit ovat syntyneet, kun hamppu on sopeutunut erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kyseessä on sama laji, mutta kasville kehittyi eri alueiden olosuhteiden mukaiset ominaisuudet ja ‘tuntomerkit’. Indicat jäivät tuulisiin vuoristoihin ja sativat lämpimille trooppisille seuduille. Ruderalis erikoistui päiväneutraaliksi ja levittäytyi pohjoiseen. Luonnollisestikin raja näiden alalajien välillä on monin paikoin varsin häilyvä. Niiden esiintymisalueiden välisillä siirtymävyöhykkeillä ja monesti muuallakin tapaa hamppuja, jotka eivät selvästi edusta kumpaakaan ääripäätä, vaan omaavat jossain määrin molempien alalajien ominaisuuksia. Tämäkin on vasta alkua, erityisesti ihmisen jalostuksen tuloksena on syntynyt monenlaisia hybridejä, jopa hamppuja, jotka eivät näytä hampuita laisinkaan, esimerkkeinä Australian Bastard Cannabis ja siitä jatkojalostettu “Dizzy” (näitä lajiketta ei tiettävästi ole kaupallisesti saatavilla).

Indica

Indicat ovat alkuperältään kotoisin Keski-Aasian hasista tuottavista maista, kuten Afganistanista, Nepalista ja Pakistanista. Indicat ovat lyhyitä ja leveitä kasveja, myös kasvin lehdet ovat erittäin leveät ja usein hyvin tummanvihreät. Indicat kukkivat nopeasti, noin 6-8 viikossa ja sadot ovat suuria. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicat kasvavat hyvin vähemmässäkin valossa, joten ESL-kasvattajat suosivat usein indicaisia lajikkeita. Tuoksukirjo on laaja Afghanin voimakkaasta hasiksen tuoksusta aina mietoon ja hedelmäiseen tuoksuun. Indicoissa on korkeat CBD- ja CBN-pitoisuudet, mikä voi tehdä pilvestä ns. jumittavan. Lääkinnällisesti indican päihtymystila lievittää kipua (myös päänsärkyä ja migreenejä) ja pahoinvointia, rentouttaa lihaksia, vähentää stressiä ja kiukkuisuutta, auttaa saamaan unta ja kiihottaa ruokahalua.

Indica kukkii pääsääntöisesti helpommin kuin sativa, 11-10 tuntiakin pimeää riittää, joskin kukinta alkaa huomattavasti hitaammin kuin 12/12 jaksolla. Pieni osa kasveista voi kukkia myös hampuille harvinaisilla 18/6- ja 16/8-valojaksoilla.

Sativa

Sativat ovat “indicoiden vastakohta”. Alkuperältään ne ovat kotoisin Meksikosta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Afrikan tietyistä osista. Niillä on tyypillisesti vaaleammanvihreät ja paljon kapeammat lehdet kuin indicoilla. Sativat kasvavat pitkiksi, jonka vuoksi ne tarvitsevat korkean kasvatustilan. Sativat myös vaativat paljon valoa, joten ESL-kasvattajalle sana sativa on painajainen, ne tuppaavat venyä tavallisestikin paljon ja ESL:eillä vieläkin enemmän. Sativat kukkivat 10-16 viikossa. Kukinnot ovat hajanaisesti pitkin kasvia, eikä indicamaista suurta tiivistä kukintoa muodostu, minkä takia sadot jäävät tyypillisesti pienemmiksi kuin indicoilla. Sativapilvi on pirteä ja energinen, johtuen pienistä CBD- ja CBN-pitoisuuksista. Lääkinnällisesti sativan päihtymystila lievittää pahoinvointia, päänsärkyä ja migreenejä, vähentää masentuneisuutta, antaa energisyyttä ja kiihottaa ruokahalua.

Ruderalis

Ruderalis on kotikasvattajalle hampuista harvinaisin. Ruderalis on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, jossa se kasvaa villinä teiden varsilla ja talojen seinustoilla. Ruderalis omaa niinsanotun autoflower-ominaisuuden, eli sen saa kukkimaan lyhyemmälläkin kuin 12 tunnin yöllä. Kukituksen käynnistyminen ei siis vaadi 12/12-valojaksoon vaihtoa, vaan kukinta voi tapahtua esimerkiksi 18/6-valorytmillä, tai jopa kokonaan ilman pimeää jaksoa, näin ollen ruderalis mahdollistaa kauniisti kukkivan hampun kasvatuksen Suomen valoisassa mutta lyhyessä kesässä. Vaikka paikoin ns. landrace-ruderalikset voivat omata (vastoin yleistä luuloa) yllättävästikin tehoa, niin yleensä puhtaan ruderaliksen THC-pitoisuus on alhainen, alle 0.5 % vaikuttavien aineiden ollessa lähinnä CBD ja CBN. Ruderalista on risteytetty muihin lajikkeisiin pääasiallisesti sen autoflower-ominaisuuden takia.

Hybridit

Hybridit, eli näiden kolmen edellämainittujen alalajien väliset risteytykset. Nykyään lähes kaikki lajikkeet ovat risteytyksiä, tästä kertovat merkinnät 60/40 sativa, eli sativaa on lajikkeessa arvioidusti 60 %. Hybrideissä pyritään saamaan esille alalajien parhaat ominaisuudet, kuten esimerkiksi indicoiden suuret sadot ja ruderaliksen autoflower.