Pohjalta ainoa ja oikea suunta on ylöspäin

Minun pitkäaikainen A-klinikan lääkärini ensimmäistä kertaa puolsi vahvasti minulle lääkekannabis-reseptiä (Bedrocan (22% THC ja alle 1% CBD:ia)) ensisijaisesti jonkinlaiseen “eksistentiaaliseen masennukseen” syyskuussa 2014. Syy miksi ylipäätään olin A-klinikalla johtui hoitavien tahojeni mielestä siitä, että olin turruttanut sietämättömiä olojani ja kehittyvää masennustani päihteitä (lääkkeet+alkoholi) käyttämällä. Mutta kun päädyin kokeilemaan kannabista joka vaikutti mielialaani kohottavasti toisin kuin mikään lääkäreiden yli kymmenenvuotisen hoitopolkuni aikana määräämä lääke niin vasta kun se muutti mielenmaiseman värejäni merkityksellisyyttä sisältäviksi ymmärsin kärsineeni kaikenaikaa diagnosoimattomasta vakavasta masennuksesta päihdeongelman ollessa vain sekundaarinen keino primaariongeman kestämiseen.

A-klinikan lääkäri ei kuitenkaan selvitysten jälkeen voinutkaan tukea minua koska oli sitoutunut A-klinikkasäätiön näkemykseen, että lääkekannabista ei puolleta kenellekkään missään tilanteessa, ei vaikka potilas olisi kuolemansairas. Asiaa tiedusteltiin yhdessä myös ylemmiltä tahoilta..

No onnekseni löysin yksityisen psykiatrisen erikoislääkärin joka kirjoitti näin:

“Kyseessä on 31-vuotias mies. Asuu yhdessä avovaimon ja 7-vuotiaan lapsensa kanssa. Potilas elättää itsensä toimimalla x, työtunteja viikossa x. Hyviä ystäviä x. Harrastaa x. Aerobista liikuntaa vähintään x tuntia viikossa. Perusterve, ei lääkityksiä. Ei tupakoi, ei käytä alkoholia. Käyttää päivittäin lääkekannabista vaporisoituna. Potilas kertoo käyttävänsä korkea thc-pitoista lääkekannabista vaporisoituna 6-8grammaa/pv sekä satunnaisesti syömällä rasvaan sekoitettuna. Potilas kokee Bedrocanin ja Bedican kaikkein hyödyllisimmiksi valmisteiksi.

Potilaan lapsuuden ja nuoruuden kuormitustekijöinä ovat isän alkoholiongelma ja sen myötä potilaan joutuminen useisiin vaaratilanteisiin lapsuudessaan, vanhempien aviorero, isän kuolema potilaan ollessa teini-iässä sekä erityisesti ristiriitainen äiti-suhde, jonka ristiriitaisuus jatkuu edelleen. Potilaalla on ollut varhaispuberteettista saakka masennus- ja ahdistusoireita. Potilas on kärsinyt 18-28 -vuotiaana hankalasta päihdeongelmasta, pääpäihteenä ollut alkoholi ja lisäksi esiintynyt bentsodiatsepiinien ongelmallista käyttöä. Viimeisen kahden vuoden aikana potilas ei kuitenkaan ole käyttänyt alkoholia tai muita päihteitä lääkekannabista lukuunottamatta.

Potilaalle on tehty perusteellinen psykiatrinen tutkimus xxxx-xxxx välisenä aikana.
Potilaan sairauskertomuksiin X:n A-klinikalta on tutustuttu ja potilaan nykyistä ja elinikäistä oireilua on kartoitettu SCID I -haastattelun pohjalta. Potilaan persoonallisuutta on kartoitettu ICD-10 persoonallisuushäiriökriteerien pohjalta. Lisäksi potilaalle on tehty elämänkaarihaastattelu. Yhteensä potilaan tutkimiseen ja tilanteen arviointiin on käytetty aikaa 10-12 tuntia. Johtopäätökset ovat:
1) Toistuvan masennuksen kriteerit täyttyvät. 11-13 -vuotiaasta saakka viikkojen tai kuukausien mittaisia masennusjaksoja, joihin on kuulunut alakuloisuutta, anhedoniaa, väsymystä, itsetunnon laskua, unettomuutta, ruokahaluttomuutta, keskittymisvaikeuksia ja itsetuhoisuutta. Masennusjaksot ovat usein olleet vaikea-asteisia ja niihin on kuulunut itsemurhayrityksiä sekä sairaalahoitojaksoja. Potilas on käyttänyt seuraavia lääkevalmisteita: fluoksetiini, venlafaksiini, mirtatsapiini, sitalopraami, essitalopraami, paroksetiini, doksepiini, topiramaatti, ketiapiini, Seroguel Prolong, Lyrica, Levozin, Atarax ja Anksilon sekä potilaalla on ollut käytössä eri bentsodiatsepiineja. Potilas ei koe näistä lääkkeistä olleen apua. Potilaalle on kokeiltu myös samanaikaisesti kahta eri masennuslääkettä, mutta ei ole kokemuksensa mukaan hyötynyt kaksoislääkityksestäkään. Tällä hetkellä voidaan todeta toistuvan masennuksen olevan remissiossa.
2) Ei kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön viittaavaa.
3) Ei skitsofreniaan tai muuhun skitsofreniaspektriin kuuluvaan sairauteen viittaavaa. Vuosia sitten krapulassa potilaalla on kertaalleen esiintynyt lyhytaikaisesti näkö- ja kuuloharha, mutta ei päihteistä riippumattomia psykoosioireita.
4) Ei paniikkihäiriötä. Alkoholin vieroitusoireiden yhteydessä esiintynyt aiemmin paniikkikohtauksia, mutta ei päihteistä riippumattomia paniikkioireita. Ei myöskään masennuksesta riippumatonta sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai julkisten paikkojen pelkoa. Ei spesifisiä fobioita. Ei yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä.
5) Ei pakko-oireista häiriötä.
6) Ei ruumiinkuvahäiriötä, ei syömishäiriötä.
7) Ei persoonallisuushäiriötä.
8 ) Potilas on aiemmin kärsinyt alkoholiriippuvuudesta ja bentsodiatsepiinien väärinkäytöstä. Potilas on käyttänyt viimeisen kahden vuoden ajan päivittäin tai lähes päivittäin lääkekannabista. Arvointiprosessin aikana potilaan virtsan huumeseuloissa ei ole näkynyt viitteitä muiden psykoaktiivisten aineiden käytöstä.

Dg: F33.4 Toistuvan masennuksen remissiovaihe

Potilas on haastattelun perusteella ja asiakirjatietojen pohjalta hyötynyt merkittävästi lääkekannabiksen käytöstä. Potilas käy töissä, hän huolehtii perheenisän velvollisuuksistaan sekä harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Potilaalla ei ole esiintynyt kahteen vuoteen masennusjaksoja eikä myöskään ahdistusoireilua. Potilas ei ole käyttänyt alkoholia eikä bentsodiatsepiinejä kahteen vuoteen. Nykyvoinnin ja aikaisemman oireilun välillä on merkittävä ero. Tämä kaikki puoltaa lääkekannabiksen käyttöä potilaan hoidossa. Samalla on toki muistettava, että lääkekannabis on psykoaktiivinen aine, jolla saattaa olla moninaisia haittavaikutuksia ja että sen käytössä lääkeaineena tulee hyväksyä mahdollinen hallittu riippuvuus samalla tavoin kuin joidenkin muidenkin psykoaktiivisten lääkevalmisteiden kohdalla. Potilas kokee, että lääkekannabis ei aiheuta hänelle merkittäviä sivuvaikutuksia. Näen erittäin positiivisena sen, että potilas on arviointiprosessin aikana aktiivisesti ja rohkeasti tehnyt kotitehtäviä, joiden tarkoituksena on psykologisten ongelmakohtien avaaminen ja parantaminen.

Puollan lääkekannabiksen käyttöä potilaan hoidossa, koska käytössä olevan tiedon perusteella lääkekannabiksen hyödyt potilaan kohdalla ovat potentiaalisia haittoja suuremmat.”

Ja kohta sama erikoislääkäri kirjoitti kuntoutuspsykoterapia-arvion psykoterapian saamista varten joka kuului näin:

“Esitiedot:
Tulee kuntoutuspsykoterapia-arvioon. Kyseessä on 31-vuotias mies joka asuu yhdessä avovaimon ja 8 vuotiaan pojan kanssa. Potilas työskentelee x. Työtunteja viikossa x. Ei somaattisia sairauksia. Käyttää lääkekannabista päivittäin. Lapsuuden ja nuoruuden kuormitustekijänä isän alkoholismi ja vaarallinen käyttäytyminen, äiti-suhteessa myös ongelmia.

Potilas kertoo, että hänellä on ollut masennusoireilua 12-vuotiaasta saakka ennemmän tai vähemmän 28vuotiaaksi saakka. Masennus on ollut ajoittain erittäin vaikea-asteista ja siihen on liittynyt huomattavaa itsetuhoisuutta sekä alkoholin runsasta käyttöä. Potilas on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa useita kertoja. Lääkityksiä on kokeiltu useita, mielalalääkkeistä Cipralex, Efexor, Setralin, Mirtazapiini, Paroksetiini, Sepram, Seronil. Rahoittavina/unilääkkeinä ollut käytössä esim. Risolid, Oxamin, Rivatril, Diapam, Dormicum, Tenox ja muina lääkkeinä Lyrica, Ketipinor, Seroquel Prolong, Levozin, Doxal, Topimax. Lääkkeistä ei ole kokenut hyötyä. Potilas kuvaa masennusjaksoihin liittyvän seuraavia oireita: alakuloisuus, anhedonia, tyhjyydentunteet, itsetuhoisuus, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen, levoton olo, unettomuus ja painajaiset, päätöksentekovaikeus, epätoivoisuus. Viimeisen 2vuoden ajan potilas kertoo käyttäneensä kannabista säännöllisesti ja kertoo mielialan olleen pääosin normaali. Potilas on pystynyt käymään töissä ja huolehtimaan arkiaskareistaan normaalilla tavalla.

Nykytila (status):
Asiallinen, koostunut, orientoitunut. Psykomotoriikka normaalia, ilmeikäs. Katsekontakti normaali. Puhe on loogista ja koostunutta. Äänensävyt normaalit. Ei viivettä vastausajoissa. Ei ulospäin depressiivistä tai ahdistunutta vaikutelmaa.
Mieliala on normaali, ei anhedoniaa, ei väsymystä. Keskittymiskyky normaali. Ei ahdistusta. Työkyky on hyvä.

Suunnitelma/pohdinta:
Olen tehnyt potilaalle kattavat diagnostiset haastattelut ja ensisijaisena lääketieteellisenä ongelmana näen toistuvan masennuksen jonka taustalla on pelottavat lapsuudenkokemukset ja toistuva perustarpeiden tyydyttämättä jääminen lapsuudessa/nuoruudessa.
Haetaan potilaalle Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Lääkekannabiksen käyttö masennuksen hoitona ja ennaltaehkäisynä vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen pohjalta mielekkäältä. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteita ovat työkyvyn ylläpitäminen, masennusta aiheuttavien psykologisten prosessien tunnistaminen, haitallisten ajattelu- ja toimintamallien kyseenalaistaminen ja korvaaminen toimivammilla malleilla.

Diagnoosi:
F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe (remissio)”

Lausunnot kirjoittanut psykiatrinen erikoislääkäri ei kuitenkaan itse voinut konkreettisesti kirjoittaa minulle lääkekannabisreseptiä joten jouduin vielä hakeutumaan toisen psykiatrisen erikoislääkärin pakeille joka kirjoitti lääkekannabis-reseptit Bedrocan 1.5g/pv ja Bedica 0.5g/pv (joka on nyt myöhemmin tarkentunut muotoon Bedrocan 1.27g/pv+Bedica 0.73g/pv.)

Ensimmäiset lääkevalmisteet jotka minulle saapuivat aiheuttivat kuitenkin seuraavia vaikutuksia:

-Huumaantunutta oloa (en kehtaisi ihmisten ilmoilla liikkua), voimakasta masentuneisuutta, ärtyneisyyttä, aaltoilevaa ahdistusta, tyhjyyden tuntemuksia, ajatusten pätkimistä, keskittymiskyvyttömyyttä, epätodellista oloa, unettomuutta, epäluonnollista surun tunnetta, ajatusten pirstaleisuutta, tarvetta eristäytyä ja pysyä sisätiloissa.

-Fyysisesti tulee lihasnykäyksiä, puhe sössöttää hieman, maha kipuja, oksettaa ja on ruokahaluttomuutta sekä nielemisvaikeuksia. Elimistö vaikuttaa kaikin puolin olevan kohtuu sekaisin.. Täysin toimintakyvytön olo.

Kyseessä olivat tuotevirheelliset valmisteet ja uudet tuotteet ovatkin sitten toimineet moitteettomasti. Vaste on todella hyvä, vakava masennus täydessä remissiossa eikä haittoja ilmene.

Seuraava ongelma onkin nyt sitten esiintynyt pääsemisessä julkisen terveydenhoidon piiriin takaisin koska oman sairaanhoitopiirini yliopistollisen tason mukaan “lääkekannabiksella ei ole Suomessa käyttöindikaatiota masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa”. Tarjolla olisi vain ja ainoastaan ect ja ketamiini-infuusio hoitoa jotka ovat aika vaarallisia+tehottomia eikä esim. psykedeelisistä lääkeaineista voi keskustella.

Onnekseni sain kuitenkin ajan täydelliseen terveystarkastukseen jossa otetaan laajat veri ja virtsakokeet joista pyritään lukemaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat arvot+laboratorio huumeseula ja 11.1 onkin jo somaattisen puolen yleislääkärin vastaanotto sekä sitten 12.1 psykiatrin vastaanotto joka ei kuulemma voi ottaa mitään kantaa asiaani… Saa nähdä mitä tapahtuu vuonna 2017.