Mitä sairaanhoitajien tulee tietää kannabiksesta

Mitä tiede antaa ymmärtää kehon sisäisestä kannabinoidijärjestelmästä.

Eileen Konieczny, RN | Julkaistu: 20. kesäkuuta 2016

Tämä on ensimmäinen artikkeli neliosaisesta sarjasta, jossa esitellään lääkekannabiksen maailmaa. Sarja kattaa seuraavat: endokannabinoidijärjestelmä; lääkekannabiksen tiede; kasvin kemiallinen yhdistelmä, kuten tärkeimmät komponentit THC ja CBD; erilaiset kannabislajikkeet ja niiden käyttötarkoitus; käyttötavat, annostus, vuorovaikutus; sekä kannabiksen asianajo ja kuinka taistelu etenee lääkekannabiksen laillistamiseksi Yhdysvalloissa.

Osa 1: Mitä sairaanhoitajien tulee tietää kannabiksesta
Osa 2: Luonnollisen ja keinotekoisen kannabinoidilääkityksen eroavaisuus
Osa 3: Kannabiksen käyttötavat ja annostus
Osa 4: Lääkekannabiksen asianajo

Sairaanhoitajat ovat tärkeitä osallisia jokaisen potilaan terveyden ja sairauden kokemuksessa, sillä he jakavat oleellista tietoa potilaiden kanssa heidän terveydentilastaan sekä hoito- ja selviytymiskeinoista.

Riippumatta kannabiksen laillisesta asemasta, sairaanhoitajien täytyy silti ymmärtää cannabis sativa -kasviin liittyvä tiede. Potilaat ansaitsevat sairaanhoitajan, joka on saanut koulutuksen kehon sisäisestä kannabinoidijärjestelmästä (endokannabinoidijärjestelmä ECS) ja kannabiksen vuorovaikutuksesta tässä järjestelmässä.

3 000 vuotta historiaa

Monet yllättyvät siitä, ettei kannabista ole käytetty Yhdysvalloissa lääkkeenä 76 vuoteen. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista helpottaakseen särkyä ja kärsimystä yli 3 000 vuotta. 1800-luvulla kannabista esiintyi monesti piristeenä ja sitä pidettiin jokseenkin kaiken parantavana lääkkeenä. Valitettavasti lääkinnällinen potentiaali vaihteli ja yksittäiset seuraukset tuntuivat arvaamattomilta ja ailahtevilta.² Kannabiksen lääkinnällisistä ominaisuuksista tiedettiin, kuitenkaan ymmärtämättä kuinka se toimii.

Vuonna 1964 israelilainen tiedemies tri. Raphael Mechoulam [toim.huom. lue hänestä lisää täällä] sekä hänen kollegansa erottivat synteettisesti delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC), yhden kannabiksen komponenteista.³ Seuraavina kahtena vuosikymmenenä tieteilijät oppivat lisää kannabiksen kliinisistä vaikutuksista, mutta kukaan ei ymmärtänyt sen molekyylitason toiminnasta, jolla kannabis muuntaa tietoisuutta ja saavuttaa palliatiiviset tulokset kuten kivun ja pahoinvoinnin lieventämisen, ruokahalun lisäämiisen ja kohtauksien ehkäisemisen. ECS-järjestelmää tutkittiin enemmän 1990-luvun alussa, jolloin myös nähtiin kuinka aivojen reseptorit (CB1) ja kehon reseptorit (CB2) reagoivat kannabinodeihin.

Endokannabinoidijärjestelmä

ECS-järjestelmä on monimutkainen verkosto hermosolujen modulaattoreita (sisäisiä kannabinoideja), niiden reseptoreita (CB1 ja CB2) sekä solujen välittäjäaineita, joilla ylläpidetään ihmiskehon homeostasia eli tämän järjestelmän tasapainoa. ECS-järjestelmää pidetään suurimpana reseptorina ihmiskehossa, jota on aivoissa, elimissä, sidekudoksissa, luissa, rasvakudoksissa, hermostossa ja immuunijärjestelmässä.²

ECS-järjestelmä säätelee sisäistä toimintaa kuten liikkumista, mielialaa, muistia, ruohahalua ja kipua. Sen ollessa olennainen kehon toiminnan säätelijä on ECS-järjestelmä tärkeässä roolissa hallitessaan monia oireita ja sairausten alkutekijöitä. Endokannabinoidijärjestelmä on siis välttämätön osa terveyttämme ja hyvinvointiamme.⁴

Potilaat kokevat kannabiksen vaikutuksen sen komponenttien sitoutuessa ja aktivoituessa pieniin molekyylisiin reseptoreihin geeniemme koodissa.⁵ Nämä kannabinoidien sieppaajat eli kannabinoidireseptorit ovat proteiineja, joita ilmenee solujen pinnalla.⁵ Reseptoreita pidetään lukkoina, jotka ovat vuorovaikutuksessa kemiallisiin (luonnollisiin tai synteettisiin) avaimiin, jos niiden rakenne tämän sallii.⁵

Monet erilaiset solut ja kudostyypit kehoissamme tuottavat näitä kannabinoidireseptoreita, ja ne ovat vastuussa kannabiksen vaikutusten monipuolisuudesta.²

Kannabiksen “Tehokaksikko”

Nykyään tiedämme eniten tetrahydrokannabinolista (THC) ja kannabidiolista (CBD), joita monesti kutsutaan kannabiksen “tehokaksikoksi”. Kannabiksen THC ja yli 100 muuta kannabinoidia tuottavat kannabiksen psykoaktiivisia vaikutuksia ja ovat yhtälailla vastuussa suurimmassa osassa lääkinnällisistä vaikutuksista toimiessaan CB1 ja CB2 -reseptoreissa.⁶ CB1-reseptoreiden aktivoituessa aivoissa tulee hyvän olon tunnetiloja, joita kutsutaan päihtymykseksi, rentoutumiseksi, huimaukseksi, itsehavainnoinnin haaveiksi ja ajan käsityksen muuttumiseksi.⁶ CB2-reseptorien aktivoiminen kehossa tiedetään vähentävän tulehduksia ja allergisia reaktioita.⁶

CBD on ei-eufoorinen, eikä sitoudu CB1 tai CB2 –reseptoreihin.⁴ Kannabidiolilla on lupaavia näyttöjä monen terveydentilan hoitamisessa, ja suurimpana osoittautuu kohtauksien hillintä pediatrisissa epilepsia-potilaissa. CBD:ssä on myös tulehduksia vähentävää, kipua lievittävää, ahdistumista lieventävää sekä syöpiä vastaan toimivia vaikutuksia. Tehokkain lääkekannabiksen käyttö saadaan löytämällä tasapaino “tehokaksikon” välillä niiden toivottujen terapeuttisten vaikutusten kautta sekä vähentämällä ei-toivottuja psykoaktiivisia vaikutuksia.

Vielä luokan “Schedule I” -huume

Tällä hetkellä ollessaan laillinen 24:ssä osavaltiossa, USA:n huumevirasto (DEA) luokittelee kannabiksen ja kannabinoidit Schedule I -luokan huumausaineeksi. Tämä tarkoittaa, huolimatta tutkijoiden todistusaineistosta, että näillä ei ole lääkinnällistä arvoa eikä niitä pysty laillisesti saamaan reseptillä, pitää hallussa, eikä myydä liittovaltion lain alla. Lain takia lääkärit kirjoittavat “suosituksia” sen käytölle (eikä reseptejä) ja potilaiden täytyy hankkia lääkkeensä osavaltiolisenssin saaneesta kenttäapteekista paikallisen apteekin sijaan.

Yleiset mielipiteet aiheesta on kuitenkin muuttumassa. Vuonna 2015 senaattori Elizabeth Warren (D-MA), yhdessä hänen demokraattikollegoidensa kanssa, kirjoitti senaatissa elintarvike- ja lääkeviranomaisille jossa hän pyysi heitä kategorisoimaan kannabiksen uudelleen, jotta voitaisiin helpottaa tutkimuksia kasvin lääkinnällisistä vaikutuksista. DEA ilmoitti vastaavansa Warrenin pyyntöön kesällä 2016.

Luotettavina sairaanhoidon ammattilaisina etiikka ja ammattitaito edellyttävät meitä opettamaan muita terveydenhuollon ammattilaisia lääkekannabiksesta. Toivon ensi kuussa sinun olevan seuranani, kun keskustelen kannabisyrtin ja kannabinoidilääkkeiden eroista.

Eileen Konieczny on nykyinen presidentti Amerikan Kannabis-Sairaanhoitajien Yhdistyksessä (ACNA). Hän on myös yksi perustajista, strategisti ja toimitusjohtaja potilaspalveluissa Valley Agriceuticalissa; lääkeharjoittaja Green Health Consultanteissa; ja perustaja Olive’s Branchissa, koulutusneuvoja – yritys joka sulkee informaation aukkoa lääkekannabiksen ja terveydenhuoltoalan välillä.

Lähteet:
1. Di Marzo V, Melck D, Bisogno T, De Petrocellis L. Endocannabinoids: endogenous cannabinoid receptor ligands with neruomodulatory action. Trends in Neuroscience. 1998; 21(12): 521-528.

2. Gerdeman GL, Schechter JB. The Endocannabinoid System. In: Holland J, ed. The Pot Book: A Complete Guide to Cannabis-
Its Role in Medicine, Politics, Science and Culture. Rochester, VT: Park Street; 2010:52-62.

3. Mechoulam R. The pharmacohistory of Cannabis sativa. In: Mechoulam R, ed. Cannabinoids as Therapeutic Agents.
Boca Raton, Fla: CRC Press; 1986:1-19.

4. Sulack D. Preventative Medicine and Health Promotion with Cannabis. Presentation given at Patients Out of Time:
Tenth National Clinical Conference on Cannabis Therapeutics. April 2016, Baltimore.

5. Grotenhermen F, Russo E. Cannabis and Cannabinoids: Pharmacology, Toxicology, and Therapeutic Potential. New York, NY:
Routledge; 2002:123-142.

6. Grotenhermen F. Medically Active Components of Cannabis. Lecture. | http://medical-cannabis-declaration.org/press-release-28-04-2016/

Alkuperäinen artikkeli: http://nursing.advanceweb.com/Features/Articles/What-Nurses-Need-to-Know-About-Cannabis.aspx