Kannabiksen käyttötavat ja annostus

Lääkekannabiksella on useita eri käyttötapoja.

Eloise Theisen, RN, MSN, AGPCNP-BC | Julkaistu: 2. syyskuuta 2016

Tämä on kolmas artikkeli neliosaisesta sarjasta, jossa esitellään lääkekannabiksen maailmaa. Sarja kattaa seuraavat: endokannabinoidijärjestelmä; lääkekannabiksen tiede; kasvin kemiallinen yhdiste, kuten tärkeimmät komponentit THC ja CBD; erilaiset kannabislajit ja niiden käyttötarkoitus; käyttötavat, annostus, vuorovaikutus; sekä kannabiksen asianajo ja kuinka taistelu etenee lääkekannabiksen laillistamiseksi Yhdysvalloissa.

Kahdessa aiemmassa julkaisussa lukijoille esiteltiin erilaisia ehtoja, kuten sisäinen kannabinoidijärjestelmä, kannabinoidit ja terpeenit. Tämä artikkeli rakentuu näillä ehdoilla keskittymällä kliinisiin menetelmiin lääkekannabiksella. Kannabiksen käyttötarkoitus vaihtelee hyvin paljon. Kannabiksella saadaan aikaan kaksivaiheinen vaikutus. Pieni määrä auttaa pahoinvointiin, näläntunteeseen, uneen, kipuun, mielialaan ja ahdistukseen. Kuitenkin suuret määrät voivat joissakin tapauksissa aiheuttaa vastakkaisen vaikutuksen joka johtaa ahdistuneisuuteen, kiputiloihin ja/tai masennukseen.¹

Osa 1: Mitä sairaanhoitajien tulee tietää kannabiksesta
Osa 2: Luonnollisen ja keinotekoisen kannabinoidilääkityksen eroavaisuus
Osa 3: Kannabiksen käyttötavat ja annostus
Osa 4: Lääkekannabiksen asianajo

Kannabiksen kaksisuuntaisten vaikutuksien takia potilaiden on aloitettava pienillä määrillä ja hitaasti, jotta voitaisiin välttyä mahdollisilta sivuvaikutuksilta. Yleisimmät sivuoireet Delta-9 tetrahydrokannabinoidilla (THC) ovat huimaus, kuivat silmät ja suu, hyvä olo, tiheämpi syke, alhaisempi verenpaine, väsymys ja lisääntynyt näläntunne. Kannabidioli (CBD) voi aiheuttaa lisääntynyttä psyykkistä aktiivisuutta, huimausta, tärinää, ripulia, sydämen tykytystä ja myös vähentyvää näläntunnettä pitkäaikaisella käytöllä.² Oikein ohjeistettuna potilaat hyödyntävät lääkekannabista hyvin tuloksin ja vastakkaiset vaikutukset vähenevät.

Käyttötavat


Nykyisin tapoja käyttää kannabista on monenlaisia. Kauan on siitä, kun ainoa keino oli polttaminen. Potilaat valitsevat höyrystämisen, syötävät, uuttamisen, voiteen, tai laastarin jne. Näillä käyttötavoilla on sekä hyviä että huonoja puolia.

Inhalaatio


Yleisin tunnetuista käyttömenetelmistä on polttaminen. Kannabiskukan polttaminen helpottaa oireiluja ensimmäisten 5-15 minuutin aikana. Kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla, sekä ahdistukseen ja äkilliseen pahoinvointiin tämä menetelmä on ihanteellinen. Yksi huolenaihe kannabiksen polttamisessa on potentiaalinen vaurio keuhkoissa ja/tai keuhkosyövän riski. Tashkin seurasi pitkään kannabista polttaneilla keuhkoihin aiheutuvia seurauksia, eikä löytänyt yhteyttä kannabiksen polton ja keuhkovaurioiden välillä kroonisten kannabiksen polttajilla. Vaikutus olikin suojaava kannabista polttaneilla.³

Potilaat polttavat kannabista savukkeena tai piipussa, jolloin lääkeaine kuumennetaan lähemmäksi 600 °C. Tässä lämpötilassa poltettu kannabis tuottaa karsinogeeneja ja tervaa. Suoraa korrelaatiota tai suurempaa riskiä keuhkovaurioille tai syövälle ei ole, mutta polttaminen voi johtaa krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja/tai krooniseen yskään.⁴

Vaihtoehto polttamiselle on höyrystäminen. Tuotteita höyrystämiselle on saatavilla monenlaisia. Potilaat höyrystävät kukkaa, nuppua tai tiivistettyä kannabista. Kannabistiivisteeseen kuuluvat öljyt, tipat, vahat, hartsi ja naulan päällä lämmitettävät konsentraatit. Konsentraatit irroitetaan kemiallisilla liuottimilla, kuten butaani. Liottimia on syytä testata, jotta vältyttäisiin hengittämästä kemikaalien jäännöksiä liiallisia määriä. Joissakin konsentraateissa kannabisöljyyn on lisätty propyleeniglykolia (jäätymisenestoaine), jotta inhalaation prosessi helpottuisi.



Propyleeniglykolin sisäänhengitys johtaa hengitys- ja immuunihäiriöihin.⁵ Konsentraatit sisältävät 50-90 % THC:tä. Väittely tehokkuudesta lääkekannabiksen käytössä ja kovan päihtyneisyyden välillä jatkuu. Hermokipuja tai syövän aiheuttamia kipuja potilaat hoitavat parhaiten kannabistiivisteillä saadakseen helpotusta.

Inhalaatio on nopea ja helppo tapa lääkitykseen. Yleisen uskomuksen vastakohtana, inhalaatiossa käytetään pieniä määriä ja sitä on helpointa ohjata. Potilaat voivat titrata hitaasti suurempia määriä. Helpotusta kipuihin saadaan nopeasti ja helpotus kestää 2-3 tuntia. Inhalaatio siis edellyttää säännöllistä käyttöä, eikä välttämättä ole ideaalinen pitkäaikaiselle vaikutukselle.



Syötävät


Syömisen käytössä käytetään keksejä, leivoksia, makeisia, kapseleita, uutteita, sumutteita, teetä ja öljyä. Syötynä hyöty saadaan pidemmällä vaikutuksella kuin hengittämällä. Yleisesti potilaat kokevat oireiden häviämisen 6-8 tai useammaksi tunniksi. Syötävät keksit, leivokset, makeiset tai juomat sisältävät enemmän lääkettä, kuin välttämättä tarvitaan oireiden helpottamiseksi.

Kannabinoidit prosessoidaan nieltynä maksan kautta. Maksa muuttaa delta-9 tetrahydrokannabinoidin (THC) 11-hydroksi-THC:ksi (11-OH-THC), mikä on vahvempi muoto THC:stä. Syödyn kannabiksen biosaatavuus vaihtelee 4:stä 20:een prosenttiin.⁶ Kannabis on rasvaliukoinen, joten vaikutus alkaa 1-3 tunnissa. Nämä asiat vaikeuttavat annostelua yleisesti THC-syötävillä. Erilaiset koostumukset syötävissä ja hitaasti liukenevat aineet voivat johtaa ylilääkitsemiseen. Potilaat siis odottavat helpotuksen alkamista, jolloin he syövät enemmän annoksia, kuin tarvitsevat. Nämä sivuvaikutukset ovat monille epämiellyttäviä tai epämukavia. Isompien annosten kohdalla, joissa lääkeainetta on yli 10 mg, potilaat saattavat kokea ahdistusta, paranoiaa ja/tai hallusinaatioita.

Mainita voisi myös lääke-lääke vuorovaikutuksen kannabiksella. Standardia turvalliseen käyttötapaan ei ole vakiintunut CBD:n ja muiden lääkkeiden välillä. Tiedämme CBD:n joko aiheuttavan tai estävän P450:n yhteyttä. Vielä erikoisempaa on, että CBD saadaan aineenvaihdunnassa hajotettua CYP3A4, CYP2C9 ja CYP2C19 –entsyymeillä. Tämä tarkoittaa, että CBD joko vähentää tai lisää muiden lääkeaineiden seerumitasoja näissä entsyymeissä. THC hajoitetaan CYP3A4 ja CYP2C9 -entsyymeillä.⁷ THC:n toimintaan vaikuttavat muut lääkkeet, jotka hajotetaan näillä entsyymeillä. Yleisesti kuitenkin kannabinoidit lisäävät muiden lääkkeiden tehoa/myrkyllisyyttä. Potilaita, jotka saavat muita lääkeaineita, kuten verenohentajat, masennuslääkkeet ja epilepsiälääkkeet, on seurattava näiden lisääntyneiden sivuvaikutusten takia.

Syötävät, kuten leivokset, pastillit ja kapselit on vaikea hahmottaa verrattain samoissa määrin. Esimerkiksi jos leivoksessa on 100 mg kannabinoideja, voi olla haasteellista leikata leivoksesta sopivat palat, joissa olisi sama määrä kannabinoideja joka palassa. Aloittelevan potilaan suositusannostus on yleisesti 2,5-10 mg kannabinoideja. Enempi määrä voi johtaa ylilääkitykseen.

Uutteet, sumutteet ja öljyt


Nestemäinen kannabinoidi on hyvä keino aloittaa hitaasti ja pienellä määrällä. Tuotteiden etiketistä luettavat aineiden määrät auttavat potilaita aloittamaan parista tipasta suihketta. Uutteet määritellään pohjautuvan alkoholiin tai glyseriiniin. Yleisimmin kannabistuotteet uutetaan öljypohjaisilla, kuten oliiviöljy, kookosöljy tai triglyseridi (MCT) –öljyillä.

Sumutteet ovat hyvä keino aloittelevalla itselääkinnän harrastajalla, koska annokset voidaan mitata erittäin tarkkaan.

Voiteet ja geelit


Kannabisvoiteita käytetään paikalliseen oireiluun. Näitä ovat kipu, lihaskouristukset, ihottuma, hilsetystauti, ötökän puremat ja/tai pistot, jolloin kannabinoidit auttavat paikallisesti, eikä systemaattisia sivuvaikutuksia esiinny. Eläinkokeissa THC on paikallisesti käytettynä osoittautunut kaksi kertaa voimakkaammaksi kuin hydrokortisoni-emulsiovoide. THC-voide on tehokas keino kutinan ja tulehdustilan vähentämiseksi ihon pinnalla. CBD osoittautui myös vähentävän tulehduksia, lihasjäykkyyttä ja kutinaa. Voiteena CBD imeytyy ihoon 10 kertaa paremmin kuin THC.⁸ Voide vaikuttaa potilailla 20:ssä minuutissa ja vaikutus jatkuu monia tunteja.

Geelituotteita ovat laastarit ja/tai geelikynät. Nämä on suunniteltu läpäisemään ihon ja imeytymään verenkiertoon suuremman helpotuksen aikaansaamiseksi. Laastarit tuovat helpotuksen ensimmäisen 20 minuutin aikana ja tämä jatkuu seuraavat 12 tuntia. Tämän lisäksi laastarin ottaessa irti, epäsuotuisat vaikutukset häilyvät 20-30 minuutin aikana. Tämä on loistava keino potilaille, jotka epäilevät haitallisia sivuvaikutuksia, koska potilas voi itse määritellä määrät ja tarkan käyttökohteen.

Erityishuomiot


Kaikkien kannabistuotteiden kohdalla potilaiden on löydettävä lääkeaineet, joihin ei ole käytetty tuholaismyrkkyjä, liuottimia, ja joissa ei ole hometta, sieniä tai bakteereja. Ilman standardeja, tuholaismyrkkyjä käytetään ilman valvontaa. Liottimena käytetään butaania, heksaania ja isopropyylialkoholia, joilla kannabis tiivistetään. Lopullisen kannabistuotteen testaus tuholaismyrkyistä, sienimyrkyistä, liottimien jäännöksistä ja sen tehokkuudesta takaavat turvallisen lääkeaineen käytön.

Loppujen lopuksi kannabis toimii parhaalla mahdollisella tavalla yksilöitynä potilaalle. Tietty määrä annostusta ei ole toimiva jokaisen potilaan kohdalla. Kannabislääkitys toimii parhaiten opastuksen ja neuvonnan avulla. Sairaanhoitajat sopivat tähän rooliin täydellisesti.

Eloise Theisen, MSN, RN, AGPCNP-BC, on sertifioitu aikuisten ja vanhusten sairaanhoitaja, erikoistuen pitkittyneisiin kokemuksiin syöpätieteessä. Vuonna 2014 hän perusti Green Health Consultants (GHC) –kliniikan, joka omistautuu potilaiden tarvittavaan laadukkaaseen konsultointiin kannabisterapiassa.

Lähteet:
1. National Cancer Institute. (2015). Cannabis and cannabinoids for professionals. Retrieved from http://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam/hp/cannabis-pdq#section/_3

2. Lee, M. (2014). What is CBD? Retrieved from www.projectcbd.org

3. Tashkin, D.P. (2013). Effects of marijuana smoking on the lung. Annals of the American Thoracic Society, Vol. 10, No. 3 (2013), pp. 239-247.doi: 10.1513/AnnalsATS.201212-127FR

4. Joshi,M, Joshi, A and Bartter, T. (2014) Marijuana and Lung Disease. Current Opinion Pulmonary Medicine.  doi: 10.1097/MCP.0000000000000026.

5. Agency for Toxic Substances and Disease Registry. (2008). Addendum to the toxicological profile of propylene glycol. Retrieved from http://www.atsdr.cdc.gov/toxprofiles/propylene_glycol_addendum.pdf

6. WebMD. (n.d.) Cannabis Pharmacology. Retrieved from http://www.webmd.com/cancer/tc/cannabis-and-cannabinoids-pdq-complementary-and-alternative-medicine—health-professional-information-nci-human–clinical-studies

7. Devitt-Lee, A. (2015). CBD-Drug Interactions:Role of Cytochrome P450. Retrieved from https://www.projectcbd.org/article/cbd-drug-interactions-role-cytochrome-p450

8. Jorge, L.L., Feres, C.C., Teles, V.E. (2011). Topical preparations for pain relief: efficacy and patient adherence. Journal of Pain Resolution. http://dx.doi.org/10.2147%2FJPR.S9492

Alkuperäinen artikkeli: http://nursing.advanceweb.com/Features/Articles/Cannabis-Dosing-and-Administration.aspx