Ihan tavallinen mies, 33 vuotta


[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti”]

Toivottavasti joku jaksaa lukea tämän rustauksen, en ole kirjailija.

Olen selkärankareumaa sairastava rakennusalalla työskentelevä pilvenpolttelija. Olin myös ennemmin alkoholisti, paino sanalla olin koska tuohon elämäntapaan en aio enää ikinä palata. Kannabis pelasti minut viinalta ja katkaisi syöksykierteen jolla olin sukeltamassa todella syvälle. Fiksu päihde kun pistää miettimään mikä elämässä on tärkeää.

Selkärankareumaan söin ennen kourallisen pillereitä päivässä ja kerran viikossa pistin itse ruiskulla biologisen lääkkeen. Nuo lääkkeet kyllä auttoivat reuman oireisiin, etenkin biologinen lääke auttoi aluksi. Noissa lääkärin määräämissä pillereissä ja aineissa on vaan yksi pikku mutta: haittavaikutukset. Niitä pikku haittavaikutuksia löytyykin sitten ihan syöpään asti. Pillerit mitä söin olivat sellaisia että mun oli käytävä paikallisen terveyskeskuksen labrassa turvakokeissa kerran kahdessa kuussa, sisäelinten päälle käyviä lääkkeitä siis. Biologisen lääkkeen saadessani lääkäri ohimennen vain totesi: Onhan tuosta jotkut syövänkin saaneet mutta ei sitä kaikille tule… (hyvä lääke?)

Kannabiksen polttelun aloitin noin neljä vuotta sitten vaimoni ehdotuksesta. Mun päivittäinen alkon käyttö häiritsi meidän perheen elämää ja jälkikäteen vaimo on myöntänyt että olisi eron ottanut jos mun juopottelu olisi jatkunut vielä pidempään. Vaimo siis oli tutustunut kannabikseen jo nuoruudessaan joten hänellä oli hiukan tietoa yrtistä. Tutustuttuani hamppuun olin heti myyty, aivan mahtava tapa päihtyä verrattuna alkoholiin.

Kannabiksen lääkinnälliset ominaisuudet huomasin selkeästi heti ensimmäisten käyttökertojen jälkeen, reumakivut joita silloin vielä oli pysyivät poissa useita päiviä polttelun jälkeen. Jossain vaiheessa kannabiksen säännöllisen käytön aloitettuani noin kaksi vuotta sitten päätin rahapulassa että kokeilen pärjäisinkö reuman hoidossa pelkällä kannabiksella. Mulla ei siis ollut töitä, ja biologinen lääke maksaa 1200€/kuukausi yhteiskunnalle. Kun meen ostamaan lääkettä ensimmäisen kerran uutena vuotena mun olis maksettava se omavastuu osuus eli reilu 600€. No siihen mulla ei ollu varaa mutta vihreää lääkettä mulla oli kaapissa ja parin kuukauden päästä olo oli parempi kuin vuosiin. Ne kaikki lääkärin määräämät pillerit ja ruiskut sai mun olon “tukkoiseksi” (en osaa selittää paremmin turtunutta  ja puutunutta oloa joka oli koko kropassa). Mutta kun jätin reseptilääkkeet pois musta alkoi vihdoin tuntua että mä elän. Apteekin lääkkeiden poisjättäminen aiheutti sen että veriarvot on nykyään täydelliset!

Sehän täs hommas on vähän hölmöä että toimivaa lääkitystä pitää piilotella. Olen kertonut marihuanan käytöstäni vanhemmilleni ja lähimmille ystävilleni, tahdon heidän tietävän asiasta etukäteen jos joskus jään kiinni laittoman rikkakasvin käytöstä. Mun oli helppo tehdä päätös että millä hoidan kroppaani, mun valinta on lääkekannabis jossa ainoa haittavaikutus on laittomuus.

[/et_pb_text][et_pb_button admin_label=”Lohari-nappi” saved_tabs=”all” button_url=”http://lohari.net/?redirect_to=random&cat=283″ url_new_window=”off” button_text=”Satunnainen Indica-kertomus” button_alignment=”center” background_layout=”light” custom_button=”on” button_text_color=”#339966″ button_border_color=”#339966″ button_letter_spacing=”0″ button_use_icon=”default” button_icon_placement=”right” button_on_hover=”on” button_letter_spacing_hover=”0″] [/et_pb_button][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]


18 thoughts on “Ihan tavallinen mies, 33 vuotta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *