Qaneh bosem ja ”tuoksuruo’on” mysteeri – tieteellinen näkökanta ikiaikaiseen debattiin

Huomautus: Tämä tutkielma sisältää jonkin verran varsin teknistä eksegeettistä pohdintaa, joka saattaa tavan lukijalta mennä hieman yli hilseen. Teksti on kuitenkin suurimmilta osiltaan pyritty kirjoittamaan mahdollisimman yleistajuisesti niin, ettei lukijan tarvitse olla teologian ammattilainen sen ymmärtääkseen.

Qaneh bosem ja ”tuoksuruo’on” mysteeri – tieteellinen näkökanta ikiaikaiseen debattiin

Jo pitkään on internetissä käyty vilkasta keskustelua erään Raamatussa esiintyvän, varsin viattoman oloisen kasvin luonteesta. Tämä vain kerran (!) Raamatussa mainittu kasvi on muun muassa innoittanut useita bändejä ja saanut näin nimensä yhden jos toisenkin levyn takakanteen.[1] Kasvin todellisesta luonteesta kiivailevat niin uskovaiset kuin erinäisten vaihtoehtokulttuurien edustajatkin: edellämainitut pyrkivät useimmiten kaikin keinoin kiistämään qaneh bosemin ja kannabiksen väitetyn yhteyden, kun taas jälkimmäiset lähes säännönmukaisesti näkevät yhteyden täysin selviönä. Mistä debatissa oikein on kyse ja miten asian voisi ratkaista? Vai voiko kysymystä edes ratkaista?

Sananmäärittelyjä

Ennen itse raamatunkohdan (2 Moos. 30:23) perkaamista täytyy luoda katsaus itse sanaan – tai itse asiassa sanoihin – qaneh bosem. Sanat ovat hepreaa ja yksinään varsin usein Vanhassa Testamentissa esiintyvinä sanoina ne eivät itsessään tuota lukijalle ongelmaa: qaneh (קָנֶה), joka lausutaan pikemminkin pitkänä ”qanee”, on varsin monimerkityksinen sana, joka päämerkityksessään tarkoittaa ruokoa tai vartta.[2] Bosem (בֹשֶׂם) taas tarkoittaa yksinään maustetta, hyväntuoksuista ja hajustetta.[3] Kun sanat esiintyvät peräkkäin, saadaan siis lopputulokseksi ”hyvän tuoksun ruoko” eli kirjaimellisesti tuoksuruoko – kuten kääntää myös vuoden 1992 Kirkkoraamattu.[4] Jokainen kannabiksen kanssa tekemisissä ollut tietää kokemuksesta, että tällainen luonnehdinta sopii kukkivaan guguun kuin nakutettu, vaikkakin väitetty hyväntuoksuisuus saattaakin useimmille olla lähinnä ”acquired taste”. Ongelmana kuitenkin on, että Lähi-idästä ja sen naapurialueilta löytyy vähintäänkin kymmeniä, ellei jopa satoja muitakin kasveja, joiden voisi kuvailla olevan yhtä lailla ”tuoksuruokoja”. Todisteet uhkaavat näin ollen jäädä varsin laihoiksi kannabiksen suhteen.

Aihetodisteita – mitä kyseinen raamatunkohta paljastaa qaneh bosemista?

Itse raamatunkohta 2 Moos. 30:23-24 ja konteksti eivät nekään hirveästi auta kyseisen kasvin määrittelyssä: qaneh bosem mainitaan yhtenä tuoksuvana kasvina muiden hyvin arvokkaiden kasvituotteiden joukossa. Koska muut hajusteet (mirha, tuoksukaneli ja kassia[5]) ovat kuitenkin tunnettuja ja edustavat listassa selvästi jotain tiettyä tuotetta, on vaikea argumentoida sen puolesta, että ”tuoksuruoko” voisi olla vain mitä tahansa tuoksuvaa ruokomaista kasvia – tällainen leväperäisyys ei myöskään sopisi ylipapin ja kulttitarvikkeiden arvolle, joille kyseistä seosta kohdassa uutetaan.

Qaneh bosem lienee siis sanayhdistelmänä ollut aikanaan[6] vähintäänkin kohdan kirjoittajalle jokin hyvinkin tunnettu ja tietty kasvilaji. On kuitenkin käytännössä mahdotonta sanoa, eroaako qaneh bosem täten esimerkiksi toisesta Vanhan testamentin hajusteesta qaneh hattovista (kirjaimellisesti ”hyvä ruoko”, Jer. 6:20, vaikka vuoden 1992 Kirkkoraamattu kääntääkin ”tuoksuruoko”) vai onko tämä vain toinen nimi samalle rakkaalle kasville.[7] Sama ongelma vaivaa kolmea muuta kohtaa (Laul. 4:14, Jes. 43:24, Hes. 27:19), jossa termiä qaneh käytetään yksin ilman mitään määritteitä: on käytännössä mahdotonta sanoa, mikä tämä yksinäinen ”ruoko” on hajustekasvejaan tai pitäisikö se jollain lailla yhdistää joko qaneh bosemiin tai qaneh hattoviin.

Koska qaneh bosem on selvästi erittäin arvokasta ja esiintyy listassa muitten lähinnä tuontitavaroina muinaisessa Israelissa tavattujen aineiden kanssa, olisi luontevaa, että myös se on tuontitavaraa. Nykyisestä arkisesta imagostaan huolimatta hamppua ei ilmeisesti kasvatettu muinaisen Israelin alueella, minkä perusteella myös kannabis voisi hyvinkin sopia yhdeksi tulkinnaksi listan muiden tuontihajusteiden joukkoon. Huomattavasti myös aiemmin mainituissa kohdissa Jer. 6:20 ja Hes. 27:19 hajusteruo’ot tulevat Israeliin kaupan myötä.

Mistä kasvista on kyse?

Tutkimuksessa esiintyy monia enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia kasvin identiteetistä,[8] mutta erityisesti yksi näkemys esiintyy tutkimuksessa muita useammin, nimittäin vesistökasvi rohtokalmojuuri (Acorus calamus). Sana qaneh toimittaakin hepreassa usein nimenomaan vesistössä kasvavan ruo’on virkaa,[9] mikä nostaa myös todennäköisyyttä löytää qaneh bosemia kasvamasta ennemmin kaislikosta kuin jonkun vaatekaapista.[10]

King James Version-intoilijat voivat sen sijaan heti sanoa seisovansa tämän identifikaation takana, onhan qaneh bosem sentään käännetty kyseiseen versioon jumalallisen johdatuksen vallassa sanoilla sweet calamus. Kaikkein kirkasotsaisimpia raamatunlukijoita rohtokalmojuurikaan tuskin suuremmin miellyttää, sillä myös tällä vanhalla lääkekasvilla vaikuttaisi olevan psykoaktiivisia vaikutuksia.[11]

Kalmojuuriteorialla on myös mahdollisesti yksi hyvin arvovaltainen todistaja puolellaan: maailman ensimmäinen Vanhan testamentin käännös eli kreikankielinen Septuaginta. Septuagintan vanhimmat osat, joihin myös Toinen Mooseksen kirja kuuluu, käännettiin jo 300-luvun lopulla/200-luvun alkupuolella eaa., joten muinainen kääntäjä olisi hyvinkin saattanut olla vielä tietoinen qaneh bosemin tarkemmasta lajimääritelmästä. Septuagintan sanavalinta onkin mielenkiintoinen: kalamou euoodous (καλάμου εὐώδους). Kreikan sanat kalamos (”ruoko”)[12] ja euoodees (”hyväntuoksuinen”)[13] ovat merkityksiltään hyvin lähellä alkuperäisiä hepreankielisiä sanoja, ja näin ollen vaikuttaisi siltä, että kääntäjä on vain kääntänyt sanat kuten mekin tämän tutkielman alussa ”hyväntuoksuiseksi ruo’oksi”.[14] On kuitenkin mahdollista, että kääntäjällä oli mielessään juuri kalmojuuri: yhdistelmää kalamos euoodees on arvostetun Liddell & Scottin sanakirjan mukaan käytetty klassisessa kreikassa juuri rohtokalmojuuresta.[15]

Käännösteknisestä näkökulmasta on kuitenkin syytä olettaa, että 2. Mooseksen kirjan kääntäjän botanistiset tiedot ovat olleet riittämättömät yhdistämään qaneh bosem ja kalamos euoodees toisiinsa, ja että tässä tapauksessa hän on vain kirjaimellisesti kääntänyt sanat kreikkaan. Ensinnäkin hänen käännöksensä sanasta qaneh muualla 2. Mooseksen kirjassa on aina kalamiskos, kalamos-sanan diminutiivi, mikä viittaa siihen, että kääntäjä on vain saman heprean sanan qaneh nähdessään käyttänyt samaa tuttua ja turvallista käännösvalintaa.[16] Toisaalta samassa jakeessa 30:23 esiintyvä qinneman besem (קִנְּמָן־בֶּשֶׂם, ”tuoksukaneli”) on niin ikään käännetty kinnamoomou euoodous (κινναμώμου εὐώδους) – tuoksuvainen osuus on siis sekä kanelilla että ruo’olla sama euoodees. Molemmat huomiot viittaavat termien puhtaan mekaaniseen käännökseen. Näin ollen tämäkin johtolanka loppuu lyhyeen. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole suoranaisesti Septuagintan käännösvirhe, kuten usein kuulee sanottavan. Ongelmana on pikemminkin kreikan kielen sanojen ”pahamaineinen” monitulkintaisuus, mikä on luultavasti johtanut myös jo mainittua King James-käännöstä harhaan.

Qaneh bosemista ei vaikuttaisi olevan myöskään mainintoja aikaisessa tulkitsevassa juutalaisessa kirjallisuudessa.[17] Voidaan kuitenkin jo lähtökohtaisesti todeta, että vaikka tällaisia Raamatun ulkopuolisia lähteitä olisikin, ovat ne kuitenkin aina jokseenkin kyseenalaisia, kuten Septuagintankin kohdalla nähtiin: koska kyseessä voi olla vain myöhäinen tulkinta tai perimätieto (joka sekin voi olla täysin virheellistä), täytyy näkemykseen suhtautua terveellä varauksella. On hyvin luultavaa, että jos edes Septuagintan kääntäjillä ei enää ollut tuntemusta qaneh bosemin todellisesta luonteesta, vielä epätodennäköisemmin sen alkuperäisen merkityksen tunsivat 200-500 vuotta myöhemmin eläneet oppineet, keskiaikaisista kirjoittajista kuten Maimonides puhumattakaan.

Kaiken kaikkiaan onkin hyvin vaikea nähdä, miksi qaneh bosem olisi yhdistettävissä juuri rohtokalmojuureen. Septuagintan hyvin kyseenalaisen todistuksen lisäksi juuri mikään ei puhu erityisesti tämän kasvin puolesta.

Toisaalta todisteet nimenomaan kannabiksen puolesta ovat nekin varsin heikot, vaikkakin sitäkin kutkuttavammat. Käytännössä ainut ”todiste” tämän puolesta on ilmiselvä äänteellinen samankaltaisuus, mikä on toki jo itsessään enemmän kuin useimmilla muilla kasveilla. Vaikka jotkin tutkijat ovatkin argumentoineet tämän pohjalta qaneh bosemin ja kannabiksen linkin olevan selviö, täyttä varmuutta asiasta on jälleen kerran mahdotonta saada. Kielitieteelliset perusteet näkemykselle ovat nimittäin hieman niin ja näin: yhden teorian mukaan qaneh bosem lyheni ajan myötä qannabos-muotoon (קנבס),[18] mutta on todennäköistä, että juutalaisen tulkintatraditionkin käyttämä sanamuoto qannabos on itse asiassa lainaa indoeurooppalaisen kreikan kielen kannabis-sanasta (κάνναβις).[19]

On kuitenkin mahdollista, että kannabis on (proto-)indoeurooppalaisena sanana aikaista seemiläistä lainaa,[20] vaikkakin tässä tapauksessa äärimmäisen epätodennäköisesti suoraan hepreasta. Itäseemiläisessä akkadin kielessä kannabis on mahdollisesti tunnettu nimellä qunnabu(m), ja jokin tämän tyyppinen sana saattaisikin olla sekä ”kannabiksen” että qaneh bosemin taustalla.[21] Toisaalta ei olisi periaatteessa myöskään mahdotonta ajatella, että muinaisheprean qaneh bosem on niin ikään laina ja/tai jonkinlainen väännös indoeurooppalaisen (tai vaikka jonkin seemiläisenkin) kielen sanasta.[22] Tässä tapauksessa ajan saatossa termin merkitys kuitenkin unohtui, ja kun kannabis myöhemmin koki uuden tulemisen hepreaa/arameaa puhuvien juutalaisten keskuudessa, sana lainattiin uudelleen, tällä kertaa suoraan kreikasta muodossa qannabos. Erilaisia teorioita sanan kulusta kielestä toiseen onkin helppo heittää, mutta lähes mahdotonta varmistaa.

Lopputulemana voitaneenkin esittää, että kuten niin moni muukin asia Raamatussa, myös qaneh bosemin todellinen luonne on lopulta lähinnä uskon asia. Koska varmaa tietoa ei käytännössä valistuneiden arvausten lisäksi ole, on kannabis aivan yhtä perusteltu tai perustelematon identifikaatio kuin mikä tahansa muukin. Luetelluista ongelmista johtuen paras käännös termille onkin Kirkkoraamatunkin käyttämä kantaa ottamaton ”tuoksuruoko”.

Jokainen niin haluava onkin siis vapaa polttamaan qaneh boseminsa niin takassaan kuin vaikka piipussaankin.

Kirjoittaja on valmistunut teologian maisteriksi pääaineenaan Vanhan testamentin tutkimus.

Lähteet

Albertz, Robert. Exodus II: 19-40. Zürich: Theologischer Verlag Zürich, 2015.

Benet, Sula. ”Early Diffusion and Folk Uses of Hemp.” Sivut 39-49 teoksessa Vera Rubin & Lambros Comitas (eds.), Cannabis and Culture (Den Haag: Mouton, 1975).

Brinkman, John et al. (eds.) Chicago Assyrian Dictionary: Q. Chicago: University Press, 1982. Vapaasti ladattavissa osoitteessa https://oi.uchicago.edu/research/publications/assyrian-dictionary-oriental-institute-university-chicago-cad.

Cassuto, U. A Commentary on the Book of Exodus. Hepreasta kääntänyt Israel Abrahams. Jerusalem: Magnes Press, 1967.

Childs, Brevard S. Exodus: A Commentary. Lontoo: SCM Press, 1974.

Dohmen, Christoph. Exodus 19-40. Breisgau: Herder, 2004.

Gesenius, Friedrich Wilhelm. Hebrew-Chaldee Lexicon to the Old Testament. 1846. Käytetty nettiversiota http://www.tyndalearchive.com/tabs/Gesenius/, 11.7.2016.

Krauss, Samuel. Griechische und Lateinische Lehnwörter im Talmud, Midrasch und Targum. Berliini: S Calvary & Co., 1898. Ladattavissa osoitteessa https://archive.org/details/GriechischeUndLateinischeLehnwrterInTalmudMidraschUndTargum.

Mechoulam R. et al. ”A Random Walk Through a Cannabis Field.” Pharmacology Biochemistry & Behavior 40 (1991): 461-4. Vapaasti ladattavissa osoitteessa https://www.academia.edu/22905030/A_random_walk_through_a_cannabis_field.

Perkins, Larry J. ”Exodus.” Käytetty nettiversiota http://ccat.sas.upenn.edu/nets/edition/02-exod-nets.pdf, 11.7.2016.

Propp, William H.C. Exodus 19-40. New York: Doubleday, 2006.