Qaneh bosem ja ”tuoksuruo’on” mysteeri – tieteellinen näkökanta ikiaikaiseen debattiin

Qaneh bosem ja ”tuoksuruo’on” mysteeri – tieteellinen näkökanta ikiaikaiseen debattiin

Huomautus: Tämä tutkielma sisältää jonkin verran varsin teknistä eksegeettistä pohdintaa, joka saattaa tavan lukijalta mennä hieman yli hilseen. Teksti on kuitenkin suurimmilta osiltaan pyritty kirjoittamaan mahdollisimman yleistajuisesti niin, ettei lukijan tarvitse olla teologian ammattilainen sen ymmärtääkseen.

Qaneh bosem ja ”tuoksuruo’on” mysteeri – tieteellinen näkökanta ikiaikaiseen debattiin

Jo pitkään on internetissä käyty vilkasta keskustelua erään Raamatussa esiintyvän, varsin viattoman oloisen kasvin luonteesta. Tämä vain kerran (!) Raamatussa mainittu kasvi on muun muassa innoittanut useita bändejä ja saanut näin nimensä yhden jos toisenkin levyn takakanteen.[1] Kasvin todellisesta luonteesta kiivailevat niin uskovaiset kuin erinäisten vaihtoehtokulttuurien edustajatkin: edellämainitut pyrkivät useimmiten kaikin keinoin kiistämään qaneh bosemin ja kannabiksen väitetyn yhteyden, kun taas jälkimmäiset lähes säännönmukaisesti näkevät yhteyden täysin selviönä. Mistä debatissa oikein on kyse ja miten asian voisi ratkaista? Vai voiko kysymystä edes ratkaista?

Sananmäärittelyjä

Ennen itse raamatunkohdan (2 Moos. 30:23) perkaamista täytyy luoda katsaus itse sanaan – tai itse asiassa sanoihin – qaneh bosem. Sanat ovat hepreaa ja yksinään varsin usein Vanhassa Testamentissa esiintyvinä sanoina ne eivät itsessään tuota lukijalle ongelmaa: qaneh (קָנֶה), joka lausutaan pikemminkin pitkänä ”qanee”, on varsin monimerkityksinen sana, joka päämerkityksessään tarkoittaa ruokoa tai vartta.[2] Bosem (בֹשֶׂם) taas tarkoittaa yksinään maustetta, hyväntuoksuista ja hajustetta.[3] Kun sanat esiintyvät peräkkäin, saadaan siis lopputulokseksi ”hyvän tuoksun ruoko” eli kirjaimellisesti tuoksuruoko – kuten kääntää myös vuoden 1992 Kirkkoraamattu.[4] Jokainen kannabiksen kanssa tekemisissä ollut tietää kokemuksesta, että tällainen luonnehdinta sopii kukkivaan guguun kuin nakutettu, vaikkakin väitetty hyväntuoksuisuus saattaakin useimmille olla lähinnä ”acquired taste”. Ongelmana kuitenkin on, että Lähi-idästä ja sen naapurialueilta löytyy vähintäänkin kymmeniä, ellei jopa satoja muitakin kasveja, joiden voisi kuvailla olevan yhtä lailla ”tuoksuruokoja”. Todisteet uhkaavat näin ollen jäädä varsin laihoiksi kannabiksen suhteen.

Aihetodisteita – mitä kyseinen raamatunkohta paljastaa qaneh bosemista?

Itse raamatunkohta 2 Moos. 30:23-24 ja konteksti eivät nekään hirveästi auta kyseisen kasvin määrittelyssä: qaneh bosem mainitaan yhtenä tuoksuvana kasvina muiden hyvin arvokkaiden kasvituotteiden joukossa. Koska muut hajusteet (mirha, tuoksukaneli ja kassia[5]) ovat kuitenkin tunnettuja ja edustavat listassa selvästi jotain tiettyä tuotetta, on vaikea argumentoida sen puolesta, että ”tuoksuruoko” voisi olla vain mitä tahansa tuoksuvaa ruokomaista kasvia – tällainen leväperäisyys ei myöskään sopisi ylipapin ja kulttitarvikkeiden arvolle, joille kyseistä seosta kohdassa uutetaan.

Qaneh bosem lienee siis sanayhdistelmänä ollut aikanaan[6] vähintäänkin kohdan kirjoittajalle jokin hyvinkin tunnettu ja tietty kasvilaji. On kuitenkin käytännössä mahdotonta sanoa, eroaako qaneh bosem täten esimerkiksi toisesta Vanhan testamentin hajusteesta qaneh hattovista (kirjaimellisesti ”hyvä ruoko”, Jer. 6:20, vaikka vuoden 1992 Kirkkoraamattu kääntääkin ”tuoksuruoko”) vai onko tämä vain toinen nimi samalle rakkaalle kasville.[7] Sama ongelma vaivaa kolmea muuta kohtaa (Laul. 4:14, Jes. 43:24, Hes. 27:19), jossa termiä qaneh käytetään yksin ilman mitään määritteitä: on käytännössä mahdotonta sanoa, mikä tämä yksinäinen ”ruoko” on hajustekasvejaan tai pitäisikö se jollain lailla yhdistää joko qaneh bosemiin tai qaneh hattoviin.

Koska qaneh bosem on selvästi erittäin arvokasta ja esiintyy listassa muitten lähinnä tuontitavaroina muinaisessa Israelissa tavattujen aineiden kanssa, olisi luontevaa, että myös se on tuontitavaraa. Nykyisestä arkisesta imagostaan huolimatta hamppua ei ilmeisesti kasvatettu muinaisen Israelin alueella, minkä perusteella myös kannabis voisi hyvinkin sopia yhdeksi tulkinnaksi listan muiden tuontihajusteiden joukkoon. Huomattavasti myös aiemmin mainituissa kohdissa Jer. 6:20 ja Hes. 27:19 hajusteruo’ot tulevat Israeliin kaupan myötä.

Mistä kasvista on kyse?

Tutkimuksessa esiintyy monia enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia kasvin identiteetistä,[8] mutta erityisesti yksi näkemys esiintyy tutkimuksessa muita useammin, nimittäin vesistökasvi rohtokalmojuuri (Acorus calamus). Sana qaneh toimittaakin hepreassa usein nimenomaan vesistössä kasvavan ruo’on virkaa,[9] mikä nostaa myös todennäköisyyttä löytää qaneh bosemia kasvamasta ennemmin kaislikosta kuin jonkun vaatekaapista.[10]

King James Version-intoilijat voivat sen sijaan heti sanoa seisovansa tämän identifikaation takana, onhan qaneh bosem sentään käännetty kyseiseen versioon jumalallisen johdatuksen vallassa sanoilla sweet calamus. Kaikkein kirkasotsaisimpia raamatunlukijoita rohtokalmojuurikaan tuskin suuremmin miellyttää, sillä myös tällä vanhalla lääkekasvilla vaikuttaisi olevan psykoaktiivisia vaikutuksia.[11]

Kalmojuuriteorialla on myös mahdollisesti yksi hyvin arvovaltainen todistaja puolellaan: maailman ensimmäinen Vanhan testamentin käännös eli kreikankielinen Septuaginta. Septuagintan vanhimmat osat, joihin myös Toinen Mooseksen kirja kuuluu, käännettiin jo 300-luvun lopulla/200-luvun alkupuolella eaa., joten muinainen kääntäjä olisi hyvinkin saattanut olla vielä tietoinen qaneh bosemin tarkemmasta lajimääritelmästä. Septuagintan sanavalinta onkin mielenkiintoinen: kalamou euoodous (καλάμου εὐώδους). Kreikan sanat kalamos (”ruoko”)[12] ja euoodees (”hyväntuoksuinen”)[13] ovat merkityksiltään hyvin lähellä alkuperäisiä hepreankielisiä sanoja, ja näin ollen vaikuttaisi siltä, että kääntäjä on vain kääntänyt sanat kuten mekin tämän tutkielman alussa ”hyväntuoksuiseksi ruo’oksi”.[14] On kuitenkin mahdollista, että kääntäjällä oli mielessään juuri kalmojuuri: yhdistelmää kalamos euoodees on arvostetun Liddell & Scottin sanakirjan mukaan käytetty klassisessa kreikassa juuri rohtokalmojuuresta.[15]

Käännösteknisestä näkökulmasta on kuitenkin syytä olettaa, että 2. Mooseksen kirjan kääntäjän botanistiset tiedot ovat olleet riittämättömät yhdistämään qaneh bosem ja kalamos euoodees toisiinsa, ja että tässä tapauksessa hän on vain kirjaimellisesti kääntänyt sanat kreikkaan. Ensinnäkin hänen käännöksensä sanasta qaneh muualla 2. Mooseksen kirjassa on aina kalamiskos, kalamos-sanan diminutiivi, mikä viittaa siihen, että kääntäjä on vain saman heprean sanan qaneh nähdessään käyttänyt samaa tuttua ja turvallista käännösvalintaa.[16] Toisaalta samassa jakeessa 30:23 esiintyvä qinneman besem (קִנְּמָן־בֶּשֶׂם, ”tuoksukaneli”) on niin ikään käännetty kinnamoomou euoodous (κινναμώμου εὐώδους) – tuoksuvainen osuus on siis sekä kanelilla että ruo’olla sama euoodees. Molemmat huomiot viittaavat termien puhtaan mekaaniseen käännökseen. Näin ollen tämäkin johtolanka loppuu lyhyeen. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole suoranaisesti Septuagintan käännösvirhe, kuten usein kuulee sanottavan. Ongelmana on pikemminkin kreikan kielen sanojen ”pahamaineinen” monitulkintaisuus, mikä on luultavasti johtanut myös jo mainittua King James-käännöstä harhaan.

Qaneh bosemista ei vaikuttaisi olevan myöskään mainintoja aikaisessa tulkitsevassa juutalaisessa kirjallisuudessa.[17] Voidaan kuitenkin jo lähtökohtaisesti todeta, että vaikka tällaisia Raamatun ulkopuolisia lähteitä olisikin, ovat ne kuitenkin aina jokseenkin kyseenalaisia, kuten Septuagintankin kohdalla nähtiin: koska kyseessä voi olla vain myöhäinen tulkinta tai perimätieto (joka sekin voi olla täysin virheellistä), täytyy näkemykseen suhtautua terveellä varauksella. On hyvin luultavaa, että jos edes Septuagintan kääntäjillä ei enää ollut tuntemusta qaneh bosemin todellisesta luonteesta, vielä epätodennäköisemmin sen alkuperäisen merkityksen tunsivat 200-500 vuotta myöhemmin eläneet oppineet, keskiaikaisista kirjoittajista kuten Maimonides puhumattakaan.

Kaiken kaikkiaan onkin hyvin vaikea nähdä, miksi qaneh bosem olisi yhdistettävissä juuri rohtokalmojuureen. Septuagintan hyvin kyseenalaisen todistuksen lisäksi juuri mikään ei puhu erityisesti tämän kasvin puolesta.

Toisaalta todisteet nimenomaan kannabiksen puolesta ovat nekin varsin heikot, vaikkakin sitäkin kutkuttavammat. Käytännössä ainut ”todiste” tämän puolesta on ilmiselvä äänteellinen samankaltaisuus, mikä on toki jo itsessään enemmän kuin useimmilla muilla kasveilla. Vaikka jotkin tutkijat ovatkin argumentoineet tämän pohjalta qaneh bosemin ja kannabiksen linkin olevan selviö, täyttä varmuutta asiasta on jälleen kerran mahdotonta saada. Kielitieteelliset perusteet näkemykselle ovat nimittäin hieman niin ja näin: yhden teorian mukaan qaneh bosem lyheni ajan myötä qannabos-muotoon (קנבס),[18] mutta on todennäköistä, että juutalaisen tulkintatraditionkin käyttämä sanamuoto qannabos on itse asiassa lainaa indoeurooppalaisen kreikan kielen kannabis-sanasta (κάνναβις).[19]

On kuitenkin mahdollista, että kannabis on (proto-)indoeurooppalaisena sanana aikaista seemiläistä lainaa,[20] vaikkakin tässä tapauksessa äärimmäisen epätodennäköisesti suoraan hepreasta. Itäseemiläisessä akkadin kielessä kannabis on mahdollisesti tunnettu nimellä qunnabu(m), ja jokin tämän tyyppinen sana saattaisikin olla sekä ”kannabiksen” että qaneh bosemin taustalla.[21] Toisaalta ei olisi periaatteessa myöskään mahdotonta ajatella, että muinaisheprean qaneh bosem on niin ikään laina ja/tai jonkinlainen väännös indoeurooppalaisen (tai vaikka jonkin seemiläisenkin) kielen sanasta.[22] Tässä tapauksessa ajan saatossa termin merkitys kuitenkin unohtui, ja kun kannabis myöhemmin koki uuden tulemisen hepreaa/arameaa puhuvien juutalaisten keskuudessa, sana lainattiin uudelleen, tällä kertaa suoraan kreikasta muodossa qannabos. Erilaisia teorioita sanan kulusta kielestä toiseen onkin helppo heittää, mutta lähes mahdotonta varmistaa.

Lopputulemana voitaneenkin esittää, että kuten niin moni muukin asia Raamatussa, myös qaneh bosemin todellinen luonne on lopulta lähinnä uskon asia. Koska varmaa tietoa ei käytännössä valistuneiden arvausten lisäksi ole, on kannabis aivan yhtä perusteltu tai perustelematon identifikaatio kuin mikä tahansa muukin. Luetelluista ongelmista johtuen paras käännös termille onkin Kirkkoraamatunkin käyttämä kantaa ottamaton ”tuoksuruoko”.

Jokainen niin haluava onkin siis vapaa polttamaan qaneh boseminsa niin takassaan kuin vaikka piipussaankin.

 

Kirjoittaja on valmistunut teologian maisteriksi pääaineenaan Vanhan testamentin tutkimus.

 

Lähteet

Albertz, Robert. Exodus II: 19-40. Zürich: Theologischer Verlag Zürich, 2015.

Benet, Sula. ”Early Diffusion and Folk Uses of Hemp.” Sivut 39-49 teoksessa Vera Rubin & Lambros Comitas (eds.), Cannabis and Culture (Den Haag: Mouton, 1975).

Brinkman, John et al. (eds.) Chicago Assyrian Dictionary: Q. Chicago: University Press, 1982. Vapaasti ladattavissa osoitteessa https://oi.uchicago.edu/research/publications/assyrian-dictionary-oriental-institute-university-chicago-cad.

Cassuto, U. A Commentary on the Book of Exodus. Hepreasta kääntänyt Israel Abrahams. Jerusalem: Magnes Press, 1967.

Childs, Brevard S. Exodus: A Commentary. Lontoo: SCM Press, 1974.

Dohmen, Christoph. Exodus 19-40. Breisgau: Herder, 2004.

Gesenius, Friedrich Wilhelm. Hebrew-Chaldee Lexicon to the Old Testament. 1846. Käytetty nettiversiota http://www.tyndalearchive.com/tabs/Gesenius/, 11.7.2016.

Krauss, Samuel. Griechische und Lateinische Lehnwörter im Talmud, Midrasch und Targum. Berliini: S Calvary & Co., 1898. Ladattavissa osoitteessa https://archive.org/details/GriechischeUndLateinischeLehnwrterInTalmudMidraschUndTargum.

Mechoulam R. et al. ”A Random Walk Through a Cannabis Field.” Pharmacology Biochemistry & Behavior 40 (1991): 461-4. Vapaasti ladattavissa osoitteessa https://www.academia.edu/22905030/A_random_walk_through_a_cannabis_field.

Perkins, Larry J. ”Exodus.” Käytetty nettiversiota http://ccat.sas.upenn.edu/nets/edition/02-exod-nets.pdf, 11.7.2016.

Propp, William H.C. Exodus 19-40. New York: Doubleday, 2006.

 


[1] Henkilökohtainen biisisuositukseni on kotimaisen psykedeelis-progressiivista rockia soittavan Hidria Spacefolkin Kaneh Bosm.

[2] Kts. Gesenius, Hebrew and Chaldee Lexicon, 735. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa 41 kertaa.

[3] Kts. Gesenius, Hebrew and Chaldee Lexicon, 146. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa 26 kertaa.

[4] Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetäänkin usein nimitystä ”fragrant/aromatic cane”. Näin esim. Childs, Exodus, 521; Dohmen, Exodus, 521; ja Propp, Exodus, 17.

[5] ”Kassia” on niin ikään epävarma identifikaatio.

[6] On hyvä huomioida, että moderni kriittinen tutkimus ei ole enää yli sataan vuoteen pitänyt ”Mooseksen kirjoja” herran itsensä kirjoittamina. Varmaa kirjoitusajankohtaa Mooseksen kirjoille on vaikea antaa, mutta tätä kohtaa tuskin on kirjoitettu ainakaan ennen 800-lukua eaa.

[7] Jotkin tutkijat ovat kuitenkin tästä vakuuttuneita, kts. Cassuto, Exodus, 397; Propp, Exodus, 482. Akkadin kielen qanû taabu (”hyvä ruoko”, niin ikään hajuste) saattaa varsin hyvällä todennäköisyydellä olla sama kasvi kuin qaneh hattov, mutta tässäkin tapauksessa valistunut arvaus on toistaiseksi lähin mihin tutkijat pystyvät. Mielenkiintoisesti Septuaginta antaa käännökseksi kinnamoomon (κιννάμωμον) eli kanelin, jolloin käännetyn heprean odottaisi pikemminkin olleen qinnemon (קִנְּמָן).

[8] Varsin yleisesti qaneh bosem yhdistetään myös sitrusheiniin (Cymbopogon), kts. Albertz, Exodus II: 19-40, 243; Cassuto, Exodus, 397; Dozeman, Exodus, 671. Kuuluisa keskiaikainen juutalainen kirjanoppinut Maimonides tukee tätä kantaa, mutta on luultavaa, että myös Maimonideen tulkinta menee lähinnä valistuneen arvauksen puolelle.

[9] Kts. 1 Kun. 14:15, Job 40:21, Jes. 19:6, 35:7.

[10] Aristoteleen oppilas Theofrastos, Kasvitieteellisistä tutkimuksista, IX:7, kuitenkin mainitsee kalmojuuren (kalamos) kasvavan Libanuksen vuoriston itäpuolella (ja että jotkut hänen aikalaisensa virheellisesti väittävät kasvin kasvavan Libanukselta aina Anti-Libanukselle saakka) eli suurin piirtein muinaisenkin Israelin kuningaskunnan pohjoispuolella (ja tietyissä kohdin historiaa mahdollisesti jopa -osissa). Näin ollen on mahdollista, että kasvi olisi kasvanut myös Israelissa tai että sitä olisi ollut huomattavan helposti saatavilla. Jos näin oli, kasvia tuskin tarvitsi tuoda kaukokaupan mukana, mikä saattaisi puhua rohtokalmojuuriteoriaa vastaan: kuten todettua, myös qaneh bosem lienee ollut erittäin arvokasta tuontitavaraa.

[11] Varsinaista tutkimusta aiheesta on ilmeisesti hyvin niukasti, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Käyttäjäkokemukset kuitenkin vaikuttaisivat tukevan teoriaa. Kts. https://www.erowid.org/herbs/calamus/.

[12] Kts. http://www.perseus.tufts.edu/hopper/morph?l=kalamos&la=greek#lexicon. Kreikan kielelle ominaisesti sanalla on huomattavan laajat käyttömahdollisuudet ruo’osta onkivapaan. Kalamos voi sanana myös jo itsessään tarkoittaa rohtokalmojuurta.

[14] Näin kääntää myös uusimpaan Septuaginta-käännökseen (New English Translation of Septuagint) Perkins, ”Exodus,” 73: ”sweet-smelling cane”. Kts. http://ccat.sas.upenn.edu/nets/edition/02-exod-nets.pdf. Septuaginta ei suinkaan ole missään mielessä erehtymätön käännös: itse asiassa käännös tehtiin, koska heprean kielen taito Aleksandrian juutalaisten keskuudessa oli jo päässyt rapistumaan ja seurakunta tarvitsi tekstiä, jonka tavallinen lähinnä kreikkaa osaava seurakuntalainenkin voisi ymmärtää. Näin ollen myöskään kääntäjät eivät enää olleet täysin perillä kaikista heprean hienouksista.

[15] Tosin yhdistelmä esiintyy ilmeisesti vain kerran Theofrastoksella, joten on vaikea sanoa, miten yleistä yhdistelmäkäyttö on kreikassa lopulta ollut.

[16] Kalamos tai sen johdannaiset käännöksenä heprean qaneh:lle ovat yleisiä Septuagintassa ylipäänsäkin: kts. 2 Kun 18:21, Job 40:21, Psalmi 68:31, Laul. 4:14, Jes. 19:6, 35:7, 36:6, 42:3, Hes. 29:6, 40:3, 5, 6, 7, 8, 41:8, 42:16, 17, 18, 19. Suurimmassa osassa tapauksia ei ole minkäänlaista syytä olettaa kääntäjän tarkoittaneen kalmojuurta.

[17] Targum Onkelos, joka on 2. Mooseksen kirjan käännös hepreasta arameaksi, kääntää niin ikään hyvin mekaanisesti qanei busma’ (קְנֵי בֻּסְמָא). Tietääkseni mikään muu aramealainen lähde ei käytä tätä termiä.

[18] Benet, ”Early Diffusion,” 41. Vaikka s-äänne vaihteleekin sinin (שׂ) ja samekin (ס) välillä, tämä ei ole järin ongelmallista, sillä jo Raamatun hepreassa nämä äänteet ovat toisinaan vapaassa vaihtelussa. Lopun m-äänteen kummallinen kato voisi ehkä selittyä analogisena mimaation katoamiseen seemiläisissä kielissä.

[19] Krauss, Lehnwörter, 551-2.

[20] Mechoulam et al., ”Random Walk,” 461. Lainattu sana olisi ollut lähellä muinaisheprean sanaa pannag, joka ehkä saattaa tarkoittaa kannabista.

[21] Chicago Assyrian Dictionary (Q), 306: ”Possibly the seed or flower of hemp (Cannabis).” On kuitenkin varsin vaikea selittää, mistä heprean (qaneh)bosem:iin tässä tapauksessa ilmestyvät s- ja m-äänteet. Myös heprealle olisi ominaisempaa, että sana olisi akkadin tapaan kolmikonsonanttinen (esim. qeneb/qaneb/qoneb tms.).

[22] Periaatteessa voisi olla mahdollista, että sana vääntyi heprealaiseen muotoonsa esimerkiksi jonkinlaisen kansanetymologian seurauksena: matkamiesten mukanaan tuoma eksoottinen ruokomainen qunnabu tai kannabis tms. oli lisäksi bosem, hyväntuoksuista, mistä syystä alkuperäinen sana vääntyi kansan suussa muotoon qaneh bosem, tuoksuruoko.

Avainsanat:

jebu55 tykkää tästä


Tietoa kirjoittajasta

3
Jätä kommentti

avatar
3 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
AsianomistajaTuomas Karhunennuppu Recent comment authors
  Subscribe  
uusin vanhin eniten tykkäyksiä
Ilmoita
nuppu
Jäsen

tämä oli mielenkiintoinen teksti!

Tuomas Karhunen
Jäsen

Itse olen hieman perehtynyt erään järjestön kautta juutalaisen mystiikan ns. ”qliphothic”(kabbala) -puoleen, muutaman muun seemisen tradition lisäksi, joten on aika siistiä lukea aihepiiristä myös täällä Lohari-yhteisössä. 🙂

Myös useat akkadin kielen etymologisista viittauksistasi olivat kiehtovia; kaunis kieli puhuttunakin.

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta tekstistä! Tällaista lisää.

Asianomistaja
Vieras
Asianomistaja

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Huomattavaa on että Raamatun ajoilla kauppatavarasta käytettiin usein melko ”muuttumatonta” nimeä. Kaupankäynnissä tämä tietysti oli tärkeää sekaannuksen välttämiseksi jotta kaupan osapuolet ymmärsivät mistä tuotteesta on puhe. Vertailuna voitaisiin käyttää esim. kanelia; cinnamon joka on taittuu raamatussa hebreaksi qinnāmôn.
Mielestäni tämä kaupankäyntiin perustuva argumentti vahventaa kaneh-bosm / kannabis -teorian asemaa merkittävästi. Käsittääkseni kannabiksen osalta kauppaa tehtiin pääosin Skyyttien kanssa noina aikoina?

Kirjaudu Lohariin

Lohari-pisteet

Kirjaudu sisään nähdäksesi pistesaldosi.

Keskustelu

  • Tuomas Karhunen kirjoitukseen Kieltolaki loppuu:
    "Iso respect sulle jebu kun oot ahkerasti bloggaillu! Jatka vaan samaan malliin, tuun jakamaan näitä Loharin some-kanavilla kyllä. Tällaista toimintaa…"
    16. toukokuuta 2019 kello 11:43
  • Tuomas Karhunen kirjoitukseen Asenteenmuutos!:
    "Hyvä ja ytimekäs kirjoitus! Voi kun ihmiset kuuntelisivat tällaista järjen ääntä enemmän sokean some-raivon sijaan..."
    16. toukokuuta 2019 kello 11:22
  • jebu55 kirjoitukseen Lääkekannabis kivun hoidossa:
    "seuraa jebu55 blokia,lue ja opi.lisää tulee koko ajan."
    8. maaliskuuta 2019 kello 19:12
  • Luksi kirjoitukseen Lääkekannabis kivun hoidossa:
    "https://www.kaninkolo.fi/epages/Kaninkolo-verkkokauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=Categories https://www.hamppu.net/forum/index.php Lukaise vähän alkeita ja opit tulkitsemaan mitä kasvi tarvitsee. Antaa oikean määrän valoa, ravinteita ja tietenkin rakkautta.…"
    14. helmikuuta 2019 kello 09:01
  • Jake kirjoitukseen Lääkekannabis kivun hoidossa:
    "Löytyykö kotikasvattajia joilta saisi neuvoja aloitukseen?"
    12. helmikuuta 2019 kello 14:28
Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Saat kerran kuussa sähköpostia suoraan Loharilta, joissa kilpailuja, arvontoja sekä mielenkiintoista kannabis-asiaa!

Onneksi olkoon, uutiskirje on tilattu!