Monet ovat ihmetelleet kantaani kannabiksen laillistamisen puolesta. Ystäväni teki asiasta jopa pilavideon, josta tuli hetkeksi aikaa pienimuotoinen somehitti. Chug Life -teemalla tehty video esittää perinteisen näkemyksen kannabiksen kannattajista: gangsteri. Toisia ovat hippi, huligaani, ajattelematon anarkisti.

Mutta kannabiksen laillistamiselle on järkeviä perusteita. Listaan tässä 10.

1. Addiktit hoitoon

Suurena ongelmana tällä hetkellä on ongelmakäyttäjien saaminen asialliseen hoitoon. Pelkästään käytön dekriminalisointi (eli rikoksen poistaminen) laskisi addiktoituneiden kynnystä hakea hoitoa. Samalla käyttö saataisiin sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi, jolloin ongelmakäyttäjät uskaltautuisivat tulla esiin ongelmiensa kanssa.

2. Rahat pois rikollisuudelta

Vaikka monet käyttäjistä kasvattavatkin omat tuotteensa tai ostavat ne toiselta kotikasvattajalta, kannabiksen myynti on edelleen bisnes järjestäytyneelle rikollisuudelle. Paras tapa kitkeä rikollisuutta on viedä tekijöiltä matto alta. Samalla tavalla viinan rikollinen järjestäytynyt trokaaminen väheni kun alkoholi taas laillistettiin (niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa).

3. Poliisin voimavarat johonkin järkevämpään

Yhdysvallat on masentavin esimerkki siitä mihin huumeiden vastainen sota voi johtaa. Voimavarat käytetään pikkurikollisten jahtaamiseen. Pidätyksiä on tehty ja tuomioita annettu hyvin pienistä määristä. Tuloksena on tietenkin se, että henkilön elämä on pilalla ja vankilat täynnä ihmisiä kannabiksen hallussapidosta.

Suomessa tilanne ei onneksi ole yhtä paha kuin Atlantin toisella puolella. Meillä toimintaan ei liity rasismia, väärin ohjaavaa tukijärjestelmää tai vankiloiden kaupallisuutta. Mutta otsikko ja tilastot nostavat kysymyksen: eikö meidän virkavallalla ole oikeasti parempaa tekemistä? Huumeiden käyttäjät ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä eikä heidän määräkään ole pieni. 15-69-vuotiaista 20% miehistä ja 16% naisista on myöntänyt kokeilleensa kannabista. Ammattiopiskelijoiden joukossa luku oli 21%. Poliisin voimavarat eivät millään edes voisi riittää koko käytön kitkemiseen.

4. Haittoja on liioiteltu

Aluksi todettakoon, että kannabiksen käytöllä on kiistattomia haittoja. Poltettaessaa keuhkoihin kertyy tervaa. Karsinogeenit ja häkä ovat myös myrkkyä ja vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi hapenottokykyyn ja riskiin sairastua syöpään. Mutta huomatkaa, nämä ovat täysin samoja riskejä kuin mitä tahansa ainetta – esimerkiksi tupakkaa polttaessa tulee.

Kannabiksen yliannostukseen tai myrkytykseen ei ole kuollut tiettävästi yhtään ihmistä. Eikä huumavaa aine THC aiheuta fyysisiä haittoja.

Mitä tulee psykooseihin, niiden riski vaihtelee iän mukaan. Riski saada psykoosi kannabiksesta on huomattavasti pienempi esimerkiksi 21-vuotiaana kuin 18-vuotiaana. Itseasiassa 20-vuoden kohdalla sijaitsee leikkauskohta riskin suuruudesta. Ratkaisuksi tähän olisi ikäraja, joka alkaa numerolla 2, ei 1.

Kannabis ei myöskään ole läheskään yhtä addiktoivaa mitä annetaan ymmärtää. Alkoholi ja jopa kofeiini aiheuttavat pahempaa riippuvuutta kuin kannabis. Fyysisen riippuvuuden oireet ovat lieviä tai olemattomia, eikä psyykkinenkään riippuvuus ole usein vahva. Lisäksi alkoholi tuhoaa aivoja, joita kannabiksen huumaavat aineet THC ja CDB eivät tee.

5. Kansainvälinen kehitys

Maailma on täynnä esimerkkejä kannabiksen laillistamisesta. Yksi tuoreimpia ja parhaita on Coloradon osavaltio Yhdysvalloissa. Sen asukasluku on lähes sama kuin Suomen, joten vertailujen tekeminen on paljon helpompaa. Samaa kehitystä ovat jatkaneet myös Washington, Uruguay, Portugali. Kansainvälinen kehitys on mennyt enemmän positiiviseen suuntaan. Myös YK on raporteissaan alkanut kritisoimaan huumeiden vastaista sotaa.

Parasta kansainvälisessä kehityksessä on sen iso kirjo. Eri maat ja alueet ovat tehneet hyvin erilaisia sovelluksia kannabiksen laillistamiseksi. Täten meidän ei itse tarvitse keksiä pyörää täysin uudelleen vaan käyttää häikäilemättömästi muiden maiden kokemuksia oman politiikkamme puntaroimiseen.

6. Kieltolaki ei toimi

Kaikki päihteet ovat osoittaneet, ettei kieltolaki toimi. Jos joku asia kielletään, ajetaan sen käyttö maan alle. Tuloksena voi kylläkin olla käytön pieneneminen, mutta ei todellakaan ongelmien häviäminen (tästä lisää kohdassa ”päihdepolitiikan tavoitteena haittojen, ei käytön minimointi”).

Pahinta kieltolaeissa on muun rikollisuuden lisääminen. Kun kannabis pysyy laittomana, antaa se enemmän toimintamahdollisuuksia järjestäytyneelle rikollisuudelle. Samat kokemukset tulevat myös alkoholin kieltolain ajalta.

7. Lääketieteelliset vaikutukset

Tutkimukset osoittavat että kannabiksella on lääketieteellisiä vaikutuksia. Huomio ei ole edes mikään uusi, sillä Kiinassa kannabista on käytetty lääketieteellisiin tarkoituksiin jo tuhansia vuosia. Monissa maissa lääkekannabis on sallittua, vaikka viihdekäyttö olisikin kiellettyä.

Kannabiksen vaikutuksia on lukematon määrä ja lisää löydetään jatkuvasti. Sitä on käytetty esimerkiksi MS-tautiin sekä hermo- ja syöpäkipuihin. Lääkekannabis ei ole samaa kuin viihdekäyttöön tarkoitettu kannabis. Niitä nautitaan, valmistetaan ja myydään eri tavoin. Lääkekannabiksen vaikutukset ovat pidempiä mutta matalampia, jolloin se ei päihdytä.

8. Päihdepolitiikan tavoitteena haittojen, ei käytön minimointi

Alkoholipolitiikassa puhutaan saatavuuden rajoittamisen vaikuttavan suoraan kokonaiskulutuksen. Tämä on ihan totta, mutta sen ei pitäisi olla tavoite. Esimerkiksi Saksassa käytetään alkoholia 50% enemmän per capita, mutta siellä alkoholin haitat kansanterveydelle ja -taloudelle ovat pienempiä kuin Suomessa. Miksi? Koska käyttö on erilaista. Olen itse peräänkuuluttanut eurooppalaisen alkoholikulttuurin perään Suomessa, jossa alkoholia nautitaan, ei käytetä ongelmaksi asti.

Sama koskee kannabista. Se, miten paljon suomalaiset käyttävät päihteitä ei ole ongelma vaan miten he sitä käyttävät. Jos kannabis laillistettaisiin (ja myös kaupallistettaisiin) toisi se käytön sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi. Tällöin päihteen käyttö muuttuu salaisesta ja mielenkiintoisesta sosiaalisesti hyväksyttäväksi viihteeksi. Ja kuten aiemmin tuli todettua, kannabiksen käytön haitat liittyvät pääasiassa sen hankinnan rikollisuuteen ja hetkelliseen päihdyttävyyteen.

9. Kansantaloudelliset vaikutukset

Kansainvälinen esimerkki on tässä pääpainossa. Coloradossa osavaltio sai 76 miljoonaa dollaria veroja 2014 kannabiksesta. Lisäksi työllisyys lisääntyi, rikollisuus pieneni ja muiden päihteiden (kuten alkoholin käyttö) pieneni. Myyntiä oli 700 miljoonan dollarin edestä. Vertauslukuna, Suomi menettää joidenkin arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja verotuksessa Viron viinaralliin.

Ja toistetaan sama asia vielä kerran, kannabiksen haitat ovat pienempiä kuin alkoholin. Ilmeisimmät vaikutukset tulevat nautintatavassa, esimerkiksi poltettaessaa keuhkoihin kertyy tervaa. Jos ollaan täysin inhorealistisia, kansantalous hyötyy tästä. Tämä on tosin niin karu näkökulma, johon en itse nojaa.

10. Porttiteoria ei pidä paikkansa

Porttiteorian mukaan lievempien päihteiden käyttö johtaa vahvempien aineiden kokeilemiseen, esimerkiksi tupakasta kannabikseen ja siitä amfetamiiniin.

Kannabiksessa ei ole mitään sellaista joka johtaisi muiden huumeiden käyttöön. Ainoa mahdollisuus on kannabiksen laittomuuden takia kukoistavan rikollisuuden tuomat haitat. Kun kaupataan kannabista, helppohan siinä on kaupata muitakin aineita. Mutta itse kannabis ei tätä tee, vaan meidän oma lainsäädäntö.

—

On tottakai argumentteja ja syitä, joiden nojalla kannabista ei tulisi laillistaa. Platonkin sanoi ”joka kysymystää voidaan katsella kahdelta puolelta”. Aina on syitä miksi asioita pitäisi ja ei pitäisi muuttaa. Mielestäni laillistamista puoltavat argumentit ja empiirinen tieto puoltavat laillistamista nykyisen politiikan harjoittamisen sijaan.

Ja lopuksi haluaisin todeta, etten itse ole huumeiden käyttäjä..