Olen saanut kaverilta jolla MS tauti vajaan suihkepullon kannabista, ei auttanut yhtään. Sitten sain yhdeltä mieheltä joka lopetti kasvatuksen kun vaimo kuoli syöpään. Oikein sitä kukkaa ja tasasin kaverin kanssa, leivottiin pikkuleipään. Kummatkin sai kaksi kivutonta päivää, ei mennyt päähän. Kerroin neurologille ja ei tuominnut mutta sanoi vaikka kaikki kolleekat puoltaisi niin reseptiä ei saada, punasille lapuille vaikka mitä myrkkyä joka menee päähän. On tämä kotomaamme kivun hoidossa takapajula.

Kannabikseen tutustuin jo nuorena, mutta se ei ollut kuin satunnaista viihdekäyttöä. Kun täytin 20, alkoi alkoholi maistua ja sen kautta myös aloin masentua. Nyt olen kaksi vuotta käyttänyt suhteellisen säännöllisesti kannabista, joka parhaillaan auttaa minua luovassa työssäni, vie ahdistuksen ja pystyn keskittymään, pystyn jopa nukkumaan oikeat yöunet.

Joudun pelkäämään leimatuksi tulemista, pelkään myös ajokorttini puolesta.

Olen käynyt nyt AD/HD tutkimuksissa vajaan vuoden verran, kunnallisella juuri tuloksetta, yksityisellä tulos alkaa jo näkyä. On määrätty pillereitä joista ei tunnu tulevan muuta kuin syvä vitutus ja ummetus.

AD/HD on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus jonka oireet alkavat jo lapsuudessa, ja sillon minullakin alkoivat oireilut. Kuitenkin peruskoulun aloitettuani jouduin kiusaamisen kierteeseen joka kesti läpi koko ala-asteen, käännyin sisäänpäin ja yritin pitää matalaa profiilia. Kotona kuitenkin sain olla oma vilkas ja luova itseni, mikä tietysti oli loistavaa.