Linda, nainen 32 vuotta

[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti”]

Olen käyttänyt kannabista kohta 15 vuotta. Ensimmäiset vuodet meni tutustuessa uuteen ihmeelliseen kasviin, josta ei koskaan tullut krapulaa. Kuitenkin, vuonna 2002 asenteeni muuttui positiivisempaan suuntaan. Minulla alkoi erittäin voimakkaat selkäkivut. Juoksin lääkäreissä ja röntgenissä, jossa ei kuitenkaan näkynyt mitään.

Loppujen lopuksi pääsin yksityisen kautta magneettikuvauksiin ja alettiin epäillä mahdollista selkärankareumaa.

Juoksin seurannassa puolen vuoden välein, minulle määrättiin lihasrelaksantteja, jotta nukkumiseni helpottuisi (vaikka sanoin ettei nukkumisen kanssa ole ongelmia) sekä tulehduskipulääkkeitä. Minulle sanottiin, että tulehduskipulääkkeitä pitäisi syödä päivittäin. En kuitenkaan syönyt, koska en koennut niitäkään tarvitsevani. Tässä vaiheessa poltin kannabista päivittäin, en kuitenkaan ollut sen enempää aiheeseen tutustunut, enkä tiennyt, että se piti kivut kurissa ja liikuvuuden hyvänä.

Noin parin vuoden jälkeen tipuin seurannasta, koska jouduin perumaan yhden ajan enkä sitten tullut koskaan tilanneeksi uutta aikaa, kun en koennut sitä tarvitsevani. En syönyt lihasrelaksantteja (Dolan) enkä tulehduskipulääkkeitä (Pronaxen).

Minulle määrättiin myös kodeiinipohjaisia kipulääkkeitä, kun 4 päivän fysion jälkeen paimion sairaalassa sain niin kovia kipukohtauksia, etten tiennyt mitä tehdä. (Tähän aikaan ei ollut kannabista saatavilla). Kohtauksia tuli aina vain harvemmin ja jos sellainen sattui tulemaan, otin puolikkaan kodeiinin, joka auttoi. Sen verran usein oli kuitenkin kannabista saatavilla, ettei tarvinnut niihin useinkaan turvautua. Minulla kesti 30 kpl kodeiinipurkki monta vuotta, tarjosin niitä joskus myös ystävilleni, jos ne kärsivät esim. hammassäryistä.

Viime jouluna iski välilevyn pullistuma ja jouduin työkkärin kanssa ongelmiin kun en päässyt niiden tapaamisiin, koska en pystynyt kävelemään, enkä saanut kyytejä. Viikkoon en mennyt lääkäriin, koska minulla oli kannabista. Kun se loppui, sain kerran kyydin lääkäriin, joka totesi vaivan kestävän kuukausia, määräsi silti vain viikon sairaslomaa, sekä kodeiineja.  Kun söin niitä kodeiineja monta päivässä, oksensin todella paljon. Viime jouluaatto meni vessanpyttyä halaessa. Kun halusin vaihtaa lääkettä, piti taas päästä lääkäriin. Tällä kertaa Tramaleja. Oksensin vielä voimakkaammin niistä ja totesin, ettei voi olla totta.

Nyt, kun viime kesänä jouduin taas reumatologille 10 vuoden jälkeen työkkärin vaatimuksesta, todettiin, että alaselän selkärangan nivelet ovat kroonisesti tulehtuneet edelleen. Reumasta ei varmuutta. Mainitsin, etten ole tarvinnut valtion lääkkeitä, kun olen polttanut säännöllisesti kannabista vuosikaudet. Hän ei kuitenkaan reseptille lämmennyt, hymähti vain, eikä asiasta puhuttu sen enempää. Pari viikkoa tämän jälkeen menin fysioterapeutille, joka totesi minulla olevan erinomainen liikkuvuus ja kehonhallinta. Olen kuitenkin myös koko tämän ajan harjoittanut venyttelyä ja jumppaa ihan kotioloissa. En aina niin aktiivisesti, kuitenkin tarpeeksi. Olen yrittänyt kuunnella omaa kehoani ja toimia sen mukaan.

Työkkäri siis haluaisi minusta toimivan täysipäiväisen työntekijän. Olin juuri puoli vuotta työkokeilussa, eli tein “ilmaiseksi” töitä. Nivelten tulehdus paheni viimeisen kuun aikana niin, että jouduin ottamaan viikon sairaslomaa. Taas määrättiin tulehduskipulääkkeitä. Niitä olisi pitänyt syödä koko viikko, jotta olisin ollut kunnossa sairasloman päätyttyä. Hankin sen sijaan kannabista.
Olisin voinut mennä töihin jo seuraavana päivänä ? en kuitenkaan voinut, koska olin virallisesti sairaslomalla.

Kannabis loppui kesken ja sairasloman aikana minulle iski tulehdus nilkkaan, joka lähti haavasta jalassa. Taas lääkäriin. Minulle määrättiin antibioottikuuri. Kävi mäihä ja sain taas käsiini kannabista. En aloittanut antibioottikuuria, enkä tulehduskipulääkkeiden syömistä missään vaiheessa ja pääsin silti molemmista vaivoista.

Voi jos vain saisin joka päivä käyttää kannabista, ilman, että tarvitsisi miettiä työpaikan menetystä, leimaantumista tai poliisien ilmestymistä ovelle.

Jos saisin käyttää vapaasti, olisin motivoituneempi ylipäätään tekemään töitä, kun tietäisi, ettei tarvitse kärsiä kivuista tai ottaa vasten tahtoaan jotain hulluja myrkkyjä kehoonsa vain siksi, että joku muu haluaa niin. Kyllä minä jo 32-vuotiaana, melkein puolet elämästäni poltelleena voin sanoa, mikä on minulle parhaaksi ja se on Kannabis ?

[/et_pb_text][et_pb_button admin_label=”Lohari-nappi” saved_tabs=”all” button_url=”http://lohari.net/?redirect_to=random&cat=283″ url_new_window=”off” button_text=”Satunnainen Indica-kertomus” button_alignment=”center” background_layout=”light” custom_button=”on” button_text_color=”#339966″ button_border_color=”#339966″ button_letter_spacing=”0″ button_use_icon=”default” button_icon_placement=”right” button_on_hover=”on” button_letter_spacing_hover=”0″] [/et_pb_button][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]