CBG, vähemmän tunnettu THC:n ja CBD:n ‘vanhempi’

[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row” make_fullwidth=”off” use_custom_width=”on” width_unit=”on” use_custom_gutter=”off” padding_mobile=”off” custom_margin_last_edited=”off|” allow_player_pause=”off” parallax=”off” parallax_method=”off” make_equal=”off” parallax_1=”off” parallax_method_1=”off” column_padding_mobile=”on” custom_width_px=”900px”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid” text_font_size=”18″]

Kannabiksen vaikutuksista sekä ominaisuuksista keskustellessa puheenaiheena ovat yleensä kannabinoidit ja niistä varsinkin kaksi tunnetuinta: THC sekä CBD. Kannabiskasvissa on kuitenkin yli sata eri kannabinoidia ja tällä kertaa tutustumme kannabigeroli-nimiseen yhdisteeseen, joka tunnetaan myös nimellä CBG.

Mitä CBG on ja kuinka se muodostuu?

CBG ei ole psykoaktiivinen yhdiste, joten se ei tuota THC:n tapaan päihdyttävää “pilveä”. Useimmissa lajikkeissa CBG:tä ei esiinny suuria määriä – yleensä esiintyvyys on alle prosentin luokkaa – mutta se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kannabinoidi.

Kannabigeroli on eräänlainen kemiallinen “vanhempi” ja esiaste kannabinoidien julkkiskaksikolle, sillä sekä THC että CBD muodostuvat CBG:stä. Myös kannabinoidi CBC syntyy CBG:stä.

Kannabiskasvi tuottaa ensin kannabigerolihappoa eli CBGa:ta, josta kasvin entsyymit muodostavat joko tetrahydrokannabinolihappoa eli THCa:ta, kannabidiolihappoa eli CBDa:ta tai kannabikromeenihappoa eli CBCa:ta.

Nämä syntyneet kannabinoidihapot THCa tai CBDa (ja CBCa) voidaan “aktivoida” eli dekarboksyloida kuumentamalla (yleensä kannabissavukkeen tai höyrystimen avulla), jolloin kannabinoidit muuttuvat vihdoin THC:ksi ja CBD:ksi.

Tietyt kasvin entsyymit pilkkovat siis happomuotoisen CBGa:n ja ohjaavat sen kohti jotain näistä kolmesta prosessista. Useimmissa lajikkeissa CBGa muuntuu välittömästi joko THCa:ksi tai CBDa:ksi. Luonnossa nämä yhdisteet syntetisoituvat näin: mitä enemmän THC:tä, sitä vähemmän CBG:tä ja CBD:tä – ja toisin päin.

Korkeamman CBG-pitoisuuden saamiseksi kasvattajat hyödyntävät kannabiskasvin geenimanipulointia ja myös perinteistä risteyttämistä. Paljon CBG:tä sisältäviä lajikkeita löytyy muun muassa Subcool Seeds -firman valikoimista. Korkeiden CBG-määrien saamiseen kukkivista kasveista auttaa myös optimaalisen ajankohdan löytäminen, joka on karkeasti sanottuna kukkimisjakson kuudennesta viikosta kahdeksanteen viikkoon. Hollantilainen Bedrocan BV Medicinal Cannabis valmistaa Suomessakin reseptikäytössä olevaa Bediol-lajiketta tällä menetelmällä.

CBG:n lääketieteellinen potentiaali

Ihmiskehon oma sisäinen endokannabinoidijärjestelmä (ECS) pitää kehon homeostaasissa eli tasapainossa ja se säätelee useita fysiologisia toimintoja kuten ruokahalua, kivun tunnetta, mielialaa ja muistia. Esimerkiksi jonkin vamman sattuessa ECS muuttaa immuunisolujen säännöstelyä siten, että tulehdus vähenee.

[/et_pb_text][et_pb_image admin_label=”Kuva” src=”http://lohari.net/wp-content/uploads/2017/04/kuvituskuva_cbg.jpg” show_in_lightbox=”on” url_new_window=”off” use_overlay=”off” animation=”bottom” sticky=”off” align=”center” force_fullwidth=”off” always_center_on_mobile=”on” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid” alt=”CBG:n kemiallinen kaava” title_text=”CBG:n kemiallinen kaava”]

[/et_pb_image][et_pb_text admin_label=”Teksti” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid” text_font_size=”18″]

Kannabinoidit vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmässä olevien CB1- ja CB2-reseptoreiden kautta kiinnittymällä niihin, ja CBG:n lääketieteellinen potentiaali onkin lupaava:

• Kannabinoidireseptoreita sijaitsee kaikkialla kehossa, myös silmissä. CBG vaikuttaisi olevan tehokas glaukooman hoidossa vähentäen silmänpainetta. Kannabigeroli myös laajentaa verisuonia tehokkaasti ja sillä on lisäksi neuroprotektiivisia eli hermosoluja suojaavia ominaisuuksia.
• Tulehdusta vähentävän ominaisuutensa vuoksi CBG:n on myös havaittu olevan tehokas hoito ärtyneeseen paksusuoleen.
• Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa CBG:n havaittiin suojaavan hermosoluja rappeuttavalta Huntingtonin taudilta.
• CBG on myös lupaava yhdiste syöpää vastaan, sillä sen on havaittu estävän syöpäsolujen kasvua aiheuttavien reseptoreiden toimintaa. Tässä tutkimuksessa sen havaittiin vähentävän ja hidastavan paksusuolen syöpäsolujen kasvua hiirillä. CBG vähensi kasvaimia ja kemiallisesti tuotettujen paksusuolen syöpäsolujen muodostumista, joten kannabigerolissa on potentiaalia paksusuolen syövän lääkkeeksi.
• Eurooppalainen tutkimus vuodelta 2008 osoittaa, että CBG on tehokas antibakteerinen yhdiste varsinkin MRSA:ta eli niin sanottua sairaalabakteeria vastaan.
• Uudessa tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa tutkijat huomasivat, että CBG:llä on ruokahalua lisäävä ominaisuus. Tämä voi mahdollistaa hoitomuodon kehittämisen kakeksia-nimiseen vaikeasta sairaudesta tai ravinnon puutteesta aiheutuvaan kuihtumiseen / aliravitsemukseen.
• Tutkimuksessa, jossa viittä eri kannabinoidia tutkittiin rakon toimintaan liittyen havaittiin, että kannabigeroli esti lihassupistuksia, joten CBG:stä voidaan kenties tulevaisuudessa saada apua rakon toiminnan ongelmiin.

Kuten listasta näkyy, tutkijat ovat oppimassa lisää CBG:n potentiaalista. Kuten muidenkin kannabinoidien suhteen, CBG vaikuttaa eri tavalla yksin ja synergisesti muiden kannabinoidien kanssa, eli tutkittavaa on paljon.

Lisää tietoa kannabinoideista, terpeeneistä ja kannabiskasvin ominaisuuksista löydät Loharin uudesta rakenteilla olevasta Kantsupedia-osiosta. (artikkeli kannabinoideista julkaistaan Kantsupediassa huomenna eli maanantaina 3. huhtikuuta).

Lähteet: Leafly

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]