Toiminta

  • Jyuni kirjoitti päivityksen 8 kuukautta, 1 viikko sitten

    Ensimmäistä kertaa oikeastaan joulun tulo masentaa sitten aikuisiän. Sen verran pohjustuksena että olen jehovan todistaja perheen lapsi. En ikinä halunnut kuulua kyseiseen uskontoon. Tai lahkoksihan tuo luokitellaan kait. Lähdin 16-vuotiaana nuorisokodin kautta omille teilleni. Nuorisokotiin pääsin (pääsin: pelasti henkeni, etten lähtenyt oman käden kautta…) kun jouduin kokemaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa kotona ( nämä asiat on kyllä jo sovittu ja kätelty isäni ja äitipuoleni kanssa). Jehovan todistaja perheessä kasvaessa en päässyt nauttimaan syntymäpäivistä enkä joulusta tai muistakaan perinteistä. Omille teille lähdettyäni pääsin ensimmäistä kertaa kokemaan ensinnäkin nuorisokodissa 17v. syntymäpäivät. Olin yhtä hymyä niin että naama meinasi haljeta, tuosta hymystä on onneksi kuvakin muistuttamassa. Noh, mutta. Ymmärrätte varmasti että minulle joulut myös ovat olleet hyvin spesiaaleja tapahtumia. Nyt kuitenkin tämä vuosi on ollut niin rankka että en meinaa nähdä iloa missään, en edes tuossa ennen tärkeässä juhlassa. Olen joutunut lääkäreiden laiminlyömäksi. Joudun kipusairaana kitumaan ilman minulle KUULUVAA lääkitystä ja hoitoa. Toki sain sentään viimesin voimin puskettua itseni magneettikuvauksiin jotka ovat alkuvuodesta. Odottavan aika on kuitenkin hyvin pitkä. Monet varmaan ajattelette miksen hommaa kadulta lääkettä. Noh, sairastan hyvin pahaa paniikkihäiriötä. Joskus jopa menetän muistini kohtausten ajaksi jotka ovat olleet poikaystäväni sanojen mukaan hyvin rajuja fyysisesti ja niistä toipuminen vie koko loppupäivän. En voi käyttää mitä tahansa kadulta ostettua, (en saa lääkäreiltä reseptiä, koska suomi…) koska monet lajikkeet aiheuttavat minulle ahdistusta ja pahimmillaan jopa kohtauksen. Toivon silti, kun joulu saapuu, niin läheisten ympäröimänä syttyisi sisälläni edes pieni kipinä, joka saisi minut tuntemaan etten olisi aivan kuollut sisäisesti, kaiken kivun alla. -Julia

    Ekson tykkää tästä

    • Moi, kyllä kaikki helpottaa ja ite tappelen noitten kipujen kanssa päivittäin ja paniikkikohtaukset on tuttuja, mutta niistä selvinny jo vuosia sitten..loppuvat ihan ittestään ja syytä en tiiä. Mut kivut vaivaa ja niitten kanssa oon oppinu elämään ja nyt on tosi kipeenä paikat et ei oikein kävelykään natsaa…että tämmönen joulu ja muuttaa pitäis viikon päästä.. heh tulee hito kivaa siitäkin näillä oloilla:)…mut hetki kerrallaan ensin ja sitten päivä…kyllä se apu jostai löytyy ja tulee:)

Kirjaudu Lohariin

Lohari-pisteet

Kirjaudu sisään nähdäksesi pistesaldosi.

Keskustelu

Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Tilaa ilmainen Lohari-uutiskirje!

Saat kerran kuussa sähköpostia suoraan Loharilta, joissa kilpailuja, arvontoja sekä mielenkiintoista kannabis-asiaa!

Onneksi olkoon, uutiskirje on tilattu!